Päätin päästää sisäisen Beethovenini (sana?) valloilleen ja aloin vääntämään sellaisia kikkailuja tulevalle Serpenthia - demotukselle, että välillä on pakko hillitä itsensä ja napata kuppi kahvia. Luvassa on siis toivottavasti suhteellisen ison kuuloista meininkiä, niin kuin Serpun kaltaisessa kikkelihevissä kuuluukin olla.
Pari biisiä noista neljästä alkaa olla sovituksellisesti valmiita ja itse ainakin olen tyytyväinen tähän astiseen sekoiluuni.
Kunhan pikku bassopoikamme soittelee vielä pömpötyksensä valmiiksi lähiaikoina, aletaan ihmettelemään miten noille orkestereille käy, mutta tästä on hyvä jatkaa.
No niin, housut takaisin jalkaan ja porno pois.
Tsau.