mutta silti tahtoisin itkeä.
Rakastan sinua sydämeni pohjasta,
ja tahtoisin vain olla kanssasi aina, ja ikuisesti.
Mutta sydämesi kuuluu toiselle,
jollekkin joka ansaitsee sinut,
toisin kuin minä..
Sydämeni on kuin lasi pakkasella;
Kylmä ja hauras.
Kun joku koskettaa sydäntäni, se murtuu.
Voin silti antaa sydämeni sirpaleet sinulle,
voit korjata sen jos haluat,
mutta en odota enkä vaadi sitä..
Tiedät tunteeni sinua kohtaan, mutta muistathan ne?
Voin kertoa ne silti sinulle,
vaikka päivittäin jos haluat.
Vierelläsi minun on hyvä olla.
Haluaisin silti enemmän, halata, enkä päästää irti..
Mutta sitä en tee, sillä tiedän, että olet jo toisen.
En voi olla hetkeäkään ajattelematta sinua,
ja jos olen, minuun sattuu..
Vaikka sattuuhan muutenkin.. Mutta en välitä siitä,
olet sen arvoinen.
Ainoa toiveeni onm että saisin olla kanssasi,
ilman salailua tai valheita.
Ymmärrän hyvin, josset halua korjata sydäntäni.
En painosta sinua siihen, tai mihinkään muuhunkaan.
Arvostan ja rakastan sinua huolimatta siitä,
mitä minusta ajattelet..
En usko, että tämä on ohimenevää,
kuten luulet. Onhan tämä jatkunut jo hyvin pitkään.
Ainoastaan sinun näkeminen saa sydämeni hymyilemään.
Olet minulle tärkeä joka tapauksessa,
vaikken saisi sinua.
Olet kaikkeni.. <3
[P.s. Kaikki tämä on kirjoitettu kyynelissä, koulun ikkunalaudalla.]
(c) Minä