Katsoin tänää Bram Stokerin Draculan. Viime kerrasta on pari vuotta jo varmaan. Visuaalisesti helvetin hieno elokuva. Sellaista samanlaista goottilaisella kauniilla synkkyydellä leikkimistä kun Päätön ratsumies...
Ehkä vähän akkamaista selittää mistään koskettavasta rakkaustarinasta, mutta tuo "kuoleman ja vuosisadat voittava" sellainen on vaikuttava myös. Myös Draculan kuolintapa oli hieno. Itsekin olen tahtonu tiedostaa sen. Mielummin hidas ja rauhallinen (vaikkakin äkkilopetuksella) kun vaikkapa huomaamatta luoti kalloon...
Oikeaa Draculaahan pidetään julmana ihmishirviönä, joka kidutti kymmeniä tuhansia ihmisiä hengiltä, mutta jotkin historioitsiajat uskovat, että maine oli suurimmaksi osin vastustajien pilaama. Kukapa tietää...