Piitkä koulupäivä, 8 tuntia kuvataideterapiaa. Tehtiin yksi hiilityö (palloja, pientä epätoivoa tyyliin miten hitossa mä saan näiden viivojen avulla muka tähän jonkun pallon..) ja yks, no, maalaustyö. Jälkimmäinen oli ekaa vaikeampi ja alko jo kyllästyttää koko homma. Värit levis, lopputulos ei näyttäny samalta kuin mun idea aiheesta ja tuli semmonen olo et nyt tää meni pilalle.. Mutta, kappas kummaa, ku kaikki tarkasteli kaikkien nimettömiä töitä mun taidepläjäyksestä pidettiin :) Se oli kuulemma jännä, kiinnostava, erikoinen ym. + vielä syvällisempiä kommentteja - ja, mikä tässä outoa & kiehtovaa oli, että kun ihmiset kertoi mun työstä (tietämättä vielä kuka sen oli tehnyt) tuntu et ne kuvaukset kuvasi mua ja ns. sitä tilannetta joka mulla on päällänsä. Taikaa..? Terapeuttista..? Kivaa! :)
--
O nälkä, päähän koski ainakin äsken ja yhä koulun koneella! Mietin mennäkkö tänään vai torstaina katsomaan Evita -musikaalia HKT:iin. Se on kiinnostanu mua jo kauan. Tykkään mm. musikaaleista ja Vuokko Hovatta pääosassa - vau! Katsoo vaa ny et jaksaako tänään.