IRC-Galleria

Alan tottua tähän kesälomalla olemiseen. Menen ajoissa nukkumaan, herään välillä ja syön + luen lehtiä, menen taas nukkumaan ja aamulla herään joskus siinä vähän ennen yhdeksää siihen kun yläkerrassa tehdään remonttia. Ylös puoli kahdentoista maissa. Näin meni viime nukkumiset.

Käväisin yhdessä kesätyöpaikkahaasttelussa ja sanoin että otan sitten yhteyttä ehkä elokuussa (mulla on jo yksi paikka). Älkää sitte tutut ihmetelkö jos soitan että ostakaa multa nyt vielä tää Me Naiset tai Image tai joku lehti että mä saan edes jotain palkkaa.. :) Nooh, itse asiassa en tiedä mitä teen elokuun alussa. Näkee sitte.

Haastettelun jälkeen Teakkiin. Oli jotenkin, yllättävän ahdistavaa olla siellä. Porukkaa viimeisessä hakuvaiheessa. Kukaan ei näyttäny mitenkään erityisen hermostuneelta mitä nyt kaukaa näin. Osa sen oloisia kuin tietäisivät pääsevänsä. Päätän, tahdon: Jos musta joskus tulee näyttelijä (toivottavastí joskus tulee :) )tahdon pysyä tällaisena, en tahdo olla liian varma, liian ylpeä, liian itseäni täynnä mitä osa tämän päiväisistä hakijoista näytti olevan (okei, okei, mistä mä nyt tiedän, toki ne voi olla ihan kivoja ja mukavia jne..)