IRC-Galleria

Eli eli..

Lauantai aamulla 18.9 mulla rupes tulemaa veristä vuotoa ja soitin siittä sitte kättärille ja sanoivat vaa että odottele supistuksia.. no mulla tuli sitte kokoaika niitä supistuksia ja niitä tuli 5-7min välein mut ei ollu tarpeeks kipeitä. Soitin sitte uudestaa 15:00 aikoihin kättärille ja pyysivät sitte sinne. Sielä oltii se pari tuntia mut päästii sitte takas kotio ku ei ollu mitää hälyttävää. Sisätutkimuksessa sano että oon iha kiinni vielä. No koko lauantai meni sitte niitten supistuksien kanssa ja ne rupes vaa olee entistä kipeimpiä. Yöllä en saanu enää kunnolla nukuttua mut en viittiny vaivata enää kättärillä päätä. Sunnuntaina jatku sama meininki.. supistuksia tuli koko päivän ja sattu paljon. Soitin sitte Sunnuntaina iltapäivällä kättärille ja sanoivat vaa että "ei ne supistukset taida vielä olla tarpeeks kipeitä ku pystyt puhelimessa puhumaan!" olin sillee et "aha!".. No sit koitin jatkaa himassa olemista ja menin kuumaa suihkuun ja illalla koitin mennä nukkumaan.. mut siittä ei tullu mitään! Supistuksia tuli tosin 15-30min välein mut ne rupes olee jo aika tappavia! ei enää kuumat suihkut auttanu joten soitin sitte uuestaa kättärille (oli siis sunnuntai-maanantai välinen yö.)sanoin etten vaa enää kestä! No kättärillä oli täysinäistä ja sano että mun pitää soittaa naistenklinikalle. Soitin sitten sinne ja sanoivat vaa että "Tervetuloa synnyttämään!" huoh mikä helpotus! :D

Menin sitten sinne ja sielä kuuneltii 20min sydänääniä ja seurattii supistuksia ja katottii miten paikat on auki ja taisin olla sillon vielä kii! ja sitte se hoitaja sano et voit jäädä tänne yöks ni saat vähän tehokkaampaa kipulääkettä jos en kotona enää kestä olla... mut ei tässä vielä synnyttämässä olla.
Kirjauduin sinne sisään joskus 03:00 ja menin sitte osastolle ja sielä hoitaja anto mulle jonkun iha ihmeen kipupiikin ja sano että tää piikki joko hävittää supistukset taikka sitten vahvistaa.. et se on 50-50 mitä tapahtuu. Noh.. sain piikin ja koitin sitte ruveta nukkumaan.
vartin päästä kaikki kivut katos ja sain vihdoinkin nukuttua! Kerkesin vissii tunnin-pari nukkua ku heräsin janoon. Suu oli iha kuiva ja silmissä heitti. Olin yksin sielä isossa huoneessa ja lähin kävelee vessaa hakee vettä ja kaikki vaa heilu ympärillä! Sit join ja menin takas löhöilemään ja sit rupeski sattuu iha hirveesti! Painoin sitte sitä kutsunappia ja hoitaja tuli vähän ajan päästä.. Sanoin sille et nyt kyllä sattuu selkää iha kauheesti ja supistukset tuli takas! Sit se sano et taitaa tapahtua jotain! täytyy lähtee synnytyssaliin! Hoitaja toi mulle pyörätuolin mut halusin kävellä sinne.. kyl se matka vähän aikaa kesti sieltä osastolta synnytyssalille ku pysähdyttii joka supistuksen välillä hengittämään :D Kello oli jotain 06:00 Maanantai aamuna ku sinne synnytyssaliin pääsin.

Synnytyssalissa mua rupes todenteolla sattumaan selkää ja supistukset oli iha hirveitä! Paikat oli muistaakseni 1cm auki enkä saanu epiduraalia vaikka oisin halunnukki.. Sain selvitä ilokaasulla.
Soitin sitte Villelle että tulee sinne ku nyt taitaa olla menoa! Ville tuli sitte salamana sinne joskus 7 aikaa aamulla. Siinä sitte aikaa kulu ja juoksi ja olin koko aamun iha sekasin ku imin sitä ilokaasua nii urakalla :D Tarkkoja aikoja en nyt enää muista mut yhessävaiheessa aamulla mun supistukset tuntu tappavilta! selkää poltti joka kerta iha tajuttomasti ja imin sitä ilokaasua nii paljon ku mahollista ja samalla puristin patjaa.. Se kipu oli jotain niin uskomatonta! Hirvee polte alaselässä eikä pystyny milliäkä liikkumaan! Sit kätilö pyys yhessä vaiheessa kääntää kylkeä ja ku koitin kääntyä ni sattu iha tajuttomasti enkä vaa pystyny siihen! Hyvä etten mottassu sitä ku se sano et "kerran se vaa kirpasee!"
No vedin sitte naaman täytee ilokaasua ja käännyin ku olin tarpeeks sekasin. Koko aamu meni odotteluun et aukeisin tarpeeks mut mitää ei tapahtunu moneen tuntiin! 10:00 aikaa aamulla multa sitte puhkastii kalvot jotta rupeis tapahtumaan ja 14:00 aikaa olin 3cm auki ja sain vihdoin sen epiduraalin! Voi luoja miten se piikki helpotti!! Supistukset ei enää tuntunu missää! ah<3 Siinä sitten ihmeteltii ja ooteltii että paikat aukeis. Sain sitten 17:00 aikaa seuraavan epiduraalin ja olin vieläkin 3cm auki. eli ei mitään uutta! Mulla oli kokoaika ollu hirvee jano enkä ois saanu juua mitää mut kyl mä salaa aina join vettä ku tuntu et suu ois täynnä hiekkaa! sit mua viel kaikenlisäks närästi iha tajuttomasti! Laattakin lens vähän väliä ku imppasin ilokaasua ainaku epiduraalin vaikutus rupes heikkenee.
3 kertaa taisin koko synnytyksen aikana oksentaa. 19:00 aikoihin sitte tehtii taas sisätutkimus ja olin 4cm auki.. huoh! hidasta touhua oli kyllä! :D Rupes jo toivo menee vissii kätilöilläkin ja olivat sitten lähettämässä mua sektioon. Siinä sitte vielä odoteltiin ja tehtii kaikki valmiiks sektiota varten. Sain sitten 3. epiduraali puudutuksen
Rupesin jo toivomaanki sitä sektioo ku rupesin kuuntelee naapurisaleista ponnistushuutoja! iski pieni paniikki ja sanoin sille kätilölle et joo mä HALUAN sektioon! Mut sitten 22:00 aikoihin tehtii sisätutkimus ja olinki jo 6cm auki! En ehkä joudukka sektioo! 23:00 olin 9cm auki! yhtääkkiä vaa paikat rupeski aukee ku rupesin toivoo sitä sektioo prkl! :D No sitte sektio peruutettiin ja odoteltii että pääsen ponnistamaan.. pieni paniikki oli ku rupesin pelkää iha tajuttomasti ponnistusvaihetta ku jo muutenki sattunu iha tarpeeks! Itkin vaa Villell etten halua synnyttää alateitse! sit se lohdutti mua sanomalla et "noi jokka huutaa tuola on jotain ulkomaalasia kenenkä uskonto kieltää kaikki kivunlievitykset! sen takia ne huutaa" :D
joo ei pahemmin lohduttanu. 23:00-00:00 välillä olinki sitten 10cm auki ja rupes ponnistuttamaan.. vähän väliä tuntu kunnolla iha ku vauva yrittäis tulla ulos. Sanoin sitte kätilölle et nyt on sellanen fiilis et tekis mieli ponnistaa! 00:26 ruvettii sitten kunnolla ponnistamaan ja mun mielessä vaa pyöri et "haluun et tää kaikki menis jo nopee ohi! haluun ton lapsen äkkiä pihalle!". Ei se ponnistaminen ollukka nii hirveetä mitä luulin et se ois. Kyllä se nyt sattu mut se kipu ei ollu läheskää nii hirveetä ku ne aikasemmat supistukset! 00:39 syntyi tyttö!<3 ponnistaminen ei tosiaa kauaa kestäny ku ponnistin vauvaa nii voimalla :D perkele ku Ville ja se kätilö käski ponnistaa kokoaika vaa kovempaa ja kovempaa.. kyl puolessavälissä ois tehny mieli laittaa jalat ristii ja sanoo etten jaksa enää ponnistaa et lähen himaa mut laitoin sitte viimesetki voimat siihe ponnistamiseen sanoin sille kätilölle etten jumalauta jaksa enää ponnistaa et mul katkee iha just verisuonet päästä! mut hengissä selvisin ja oli maailman ihanin hetki saada tyttö syliin! <3

Tyttö oli syntyessään 53cm ja painoi 4068g <3
Syntymäpisteitä tyttö sai 9. piste meni ihonväristä.

Nyt äiti ja tyttö voivat molemmat täydellisesti :) <3