Maanantai 26.6.2006
Sää: +37 astetta, aurinkoista
Hyppäys pois sängystä (eikä edes peiton alta, koska peiton alla nukkuminen oli kuumuuden takia ajatus, joka oli jätettävä syrjään jo ennen sen ajattelemista) ennen yhdeksää. Suihku, pikainen aamiainen. Kiire, kiire, kiire... Tänään emme haluaisi myöhästyä Pisan junasta kuten edellispäivänä. Varmistus edellisillalla varatusta seuraavasta hotelliyöstä. ”You have no place.” Mitä?! Jaa jaa että iso ryhmä tulossa niin vanhoja asiakkaita voidaan vaan heittää ulos uusien tieltä. Väittelimme hetken mutta hiiltynyt italialaismies piti päänsä. Asiakaspalveluintoutta. Meidät heitettiin ulos hotellista. >:z Siispä todellakin myöhästyimme tänäänkin Pisan junasta kun aika kului tavaroita pakkaillessa. Kävelimme viereiselle Terminin juna-asemalle, josta ostimme liput Venezian yöjunaan. Juna lähti toiselta asemalta kaupungin laidalta, joten hyppäsimme metroon, joka vei meidät viidessä minuutissa oikeaan osoitteeseen. Rinkkojen kanssa käveleminen kuumassa ilmastossa ei houkutellut nimittäin. Jätimme tavarat aseman säilöön ja lähdimme suunnistamaan kohti keskustaa ja Vatikaanivaltiota jossa halusimme vielä vierailla (ja kuinkas muutenkaan, kartta jäi tavaroiden sekaan aseman säilytykseen). Söimme pizzaa matkalla olevassa pizzeriassa. Suunnistimme vailla tietoa suunnasta ja kun ensimmäisen kerran vilkaisimme bussikatoksen karttaa, huomasimme kulkeneemme oikeaa reittiä ja olevamme jo lähellä määränpäätämme. Sen jälkeen onnistuimme kuitenkin harhailemaan ympäriinsä ja kiertelemään kunnes lopulta tajusimme seurata raitiovaunukiskoja joelle. Välillä oli jo pakko pysähtyä hörppäämään kylmää vettä kahvilassa. Kävelimme joen vartta ja söimme kassiin sulanutta pähkinäsuklaata sormin (ja appelsiinisiivujen päällä).
Vatikaanissa kävimme vain postissa postittamassa itsellemme kortit, joissa oli Vatikaanivaltion postimerkit. :P Takaisin kävely sujui huomattavasti nopeammin, kun kävelimme tuttua reittiä. Ostimme 0,75 kiloa jäätelöä (saimme valita neljää eri makua) purkissa, jota söimme lusikoilla matkalla. Kuuma, mutta jäätelö onneksi helpotti oloa hiukan. Kävimme kaupassa ostamassa vettä ja kävelimme kaupungin laitamille, juna-asemalle. Aikaa oli miltei kolmisen tuntia junan lähtöön, mutta se kului rattoisasti ihmisiä katsellessa, pikkupurtavaa syödessä ja Lassen uutta tietokonepeliä testaillessa. Junassa samassa hytissä istui poika isoäiteineen ja kultakaloineen. Aloimme pian junaan päästyämme torkkua ja meidät herätti kahteen otteeseen konduktööri joka tarkasti lippujamme.