IRC-Galleria

Tällä hetkellä oon jotenkin kurkkuu myöteni täynnä sukupuolia.

Kaikki erityisen 'miehiseksi' miellettävä VIEKÄÄ POIS ja ETENKIN kaikki 'naisellinen' (vaikka naisia kaikesta huolimatta taidankin aina rakastaa) NYT POIS SILMISTÄNI, KORVISTANI, MIELESTÄNI!
Oon todennäkösesti vaan niin perkeleen puutunu ite miettimään tätä pirun 'olenko luonnollisesti mies, vai olenko nainen joka vain ei ole päässyt ikinä ilmaisemaan niitä peri-naisellisuuksiaan, vai olenko sitten kumpaakaan' -kysymystä.

Tällä hetkellä, miusta ois äärimmäisen ihanteellista ettei olisi olemmassakaan eri sukupuolia, tai ainakaan niitä saatanan sukupuolirooleja, joilla ''määritellään'' onko joku oikea nainen kun ei käytä korkokenkiä, tai onko joku oikea mies kun ei osaa kirvestä käsitellä.

Myönnettäköön tosin että itse kyllä pidän naisellisista naisista ja miehekkäistä miehistä, sekä naisellisista miehistä ja miehekkäistä naisista, mutta tälleen väliinputoojana-minälienä koko asia vaan pistää oksettamaan, ja haluis käpertyä jonnekin missä voi unohtaa.

Toki nykymaailma on aika mukava paikka kun (ainakin periaatteessa) naisella ja miehellä on yhtäläiset mahdollisuudet menestyä siellä kuin täällä (ja kyllä, puhun nyt vain länsimaisesta yhteiskunnasta, en jaksa ruveta ajattelemaankaan esim.lähi-idän tilanteita)
mutta toisaalta, välillä sitä leikkii ajatuksella josko eläisi 1600-luvulla niin kiskaisisi housut jalkaan ja lähtisi valloittamaan maailmaa miehenä, mutta nykypäivänä kun asenteet ovat avoimempia, on itseasiassa hankalampaa 'päättää' kumpaa (tai mitä) sukupuolta edustaa.
Vapaus on suuri vankila pätee tässä aivan liian loistavasti.


....Kaipa nyt sain edes hiukan päästeltyä höyryjä, heippa.

Ja hei, kommentit on ihan hassuja, keskusteluista puhumattakaan!