Karpalokaurapikkuleivät laatikossa odottamassa kuorrutusta.
Aamulla varhain autokouluun ja eikun parkkihallista autoa hakemaan. Halli ei ole suuren suuri ja tietenkin autoja täynnä. Eikun pujottelemaan autojen välistä kohti ulosmenotietä. Ramppi hallista oli aika jyrkkä ja liukas. Liikennevalo temppuili, joten varovasti vaan rampille ja kaasua jotta auto saatiin maan alta ylös samalla toivoen ettei kukaan tule vastaan. Syvä huokaus kun olimme ulkona, selvisin ilman naarmuja ja törmäilyjä.
Maantieajoon vaan. Pöpperöiset tiereunat ja lumivallit keskellä ei innostaneet oikein ohitteluun, mutta eihän siinä muu auttanut kun ope käski. Nopeuttakin piti olla tarpeeksi, vaikka 60 olisi minulle riittänyt aivan mainiosti. Jännitti, mutta pysyin tiellä ja pääsin autokoulun pihaan. Taas yksi tunti takana, huh.
Eilen paistoin pikkuleipiä. Ajattelin, että jotain kuitua pitää Joulupöytäänkin saada, joten nappasin uudesta Joululehdestä reseptin, jossa on sekä kuivattuja karpaloita, että kaurahiutaleita tai leseitä. Kuorrutus vielä puuttuu, joten ALKOon on pian asiaa. Kuorrutukseen kun tarvitaan karpalolikööriä ja tomusokeria.
Esikoinen täyttää tänään 25v. Voi hitsin pimpulat kun tunnen itseni vanhaksi ! =) Enhän minä, mutta kun ne lapset... Harmi kun en pääse juhlimaan, mutta Jouluna sitten.