Viikonloppu on mennyt kuin siivillä. Ajankulku on sitten ihmeellinen asia. Viisaat ja ammattilaiset väittävät että aika on vakio ja että sitä on kaikilla ihan saman verran ja että se kuluu tasaiseen tahtiin. Jotenkin on vaan vaikea tuota uskoa. Toisinaan kun tuntuu, että aika matelee ja toisinaan taas että aina on ilta ja pitäisi mennä nukkumaan. Joulu ja Juhannuskin on ihan koko ajan.
Meillä on ollut ns. vapaa viikonloppu. Pari köhäistä lasta aiheutti sen ettei laulukeikalle tänään ollut asiaa ja muutenkin on otettu ihan rauhallisesti. Ei suurempia rehkimisiä.
Tänään siivosin englantilaista kamaria ja mies auttoi kantamisessa, kun tein huoneesta itselleni uutta työhuonetta. Siitä tuli aika kiva, romanttinen ja varmasti rauhallinen, kun huone on toisessa talossa, jonne ei kuulu lasten eikä elukoinen meuhkaaminen. Ja mikä mukavinta huoneessa on sänky, johon pötkähtää kun työnteko alkaa tuntua liian rankalta.
Autokoulu etenee, hitaasti mutta varmasti (tai tuosta varmuudesta en ole ihan varma)