IRC-Galleria

Viime viikon aikana on satanut reilusti lunta, pehmeää kuin pumpulia. Maailma on muuttunut aivan toisen näköiseksi. On valkeaa ja valoisaa. Kuinka vahva väri (väriopin mukaan ei ole edes väri, mutta kuitenkin) valkoinen onkaan. Se peittää alleen kaikki muut värit.
On jäänyt jäljelle vain aavistus havunvihreää, harmaata ja kanukka pensaan punaisia oksia.

Lintulaudalla vierailevat linnut näyttävät upean värikkäiltä valkeaa lunta vasten. Tikka punaisen takalistonsa, sinitiaiset vahvan sinisen päälakensa ja pari punatulkku poikaa pulleiden joulunpunaisten mahojensa kanssa vierailevat talipalloilla. Upein kaikista on kuitenkin närhi, iso ja värikäs lintu kuin satukirjasta, jostakin hyvin kaukaa eksoottisesta maasta. Talitinttejä on kymmeniä, eli keltainen viuhke käy koko ajan.

Tämän esteettisen puolen lisäksi lumi tuo paljon muutakin iloa ihmisille. Varsinkin lapset ovat kovasti odottaneet lunta. Kumpa urheiluseura saisi ladut aikaan, sukset jo odottavat pieniä hiihtäjiä ja kumpa pääsisi rinteeseen lautoja kokeilemaan. Pulkilla ja muilla vekottimilla on mäkeä jo laskettukin ja hyppyreitä innolla rakennettu.

Arki ei ole vielä oikein uomissaan, kun mies sairastaa yhä. Päätin että edetään hitaasti ja keskitytään oleelliseen. Onneksi huomenna pääsee lääkäriin. Kumma tauti kun ei nosta kuumetta, mutta sängynpohjalta ei laske.