IRC-Galleria

Yksi ystäväni on aukomassa uutta ovea elämäänsä. Jotenkin minusta tuntuu, että tuo hänen uusi sininen ovensa on suuri seikkailujen ovi...aika näyttää. Kaikkea hyvää toivon !

Olen itsekin kolkuttelemassa uusia ovia. En tiedä avautuuko niistä mikään, mutta innolla koputan ja ovikelloa pimpotan. Joskus on saanut repiä ovenkahvasta oikein voimalla ja siltikään ovi ei ole avautunut. Lukossa tai muuten jumissa on ovi ollut. Joskus on omat voimat olleet niin vähissä, ettei ovea ole jaksanut vetää auki. Toisinaan taas ovi on avautunut kuin itsestään ja muutaman kerran on ovi ollut valmiiksi auki, joskus raollaan ja joskus sepposen selällään. Silloin on ollut hyvä astua sisään uuteen elämänvaiheeseen. Aivan kuin minua olisi odotettu.

Sanonta "kun ovi sulkeutuu, avautuu jossain ikkuna" on aika lohdullinen. Sitä vaan usein jää tuijottamaan ja suremaan sulkeutunutta ovea eikä huomaa avautunutta ikkunaa.

Toinen ystäväni haki uutta työpaikkaa, teki kovasti taustatyötä ja hankki suosittelijoita. Hyvin itsevarmana hän pääsi haastatteluihin ja oli aika varma uudesta työstään. Häntä ei kuitenkaan valittu. Aikamoinen pettymys ja suru. Tuttu juttu, mutta ystäväni ei päässytkään tuon asian yli, vaan jäi tuijottamaan tuota suljettua ovea. Yritin häntä useasti lohduttaa, ettei tuo työpaikka ollut häntä varten, vaan on jotakin muuta suunniteltu hänen varalleen, jotakin parempaa. Pian ystäväni pettymyksestään tointui, sai toisen työpaikan ja seuraavan ja seuraavan...nyt hän johtaa aika suurta konsernia, hyvin tyytyväisenä. Jokaisella meillä on polkumme, toisilla suorempi toisilla mutkikkaampi.

Olen fatalisti, kohtaloon uskoja. Uskon että jokaisella on paikkansa ja tehtävänsä tässä maailmassa. Nyt kun kolkuttelen uusia ovia ja vähän ikkunoitakin, uskon että juuri minulle oikea avautuu ja jos ei avaudu, niin se on sitten tarkoitettu niin.

Tämä nyt on tällaista hölöpöti pöötä, mutta lupaan kirjoittaa jotain konkreettista kunhan asiat jotenkin selviää ja kehtaan niistä kirjoittaa.