IRC-Galleria

1. Toinen nimesin väärinpäin: aniinna
2. Onko etunimelläsi joku tarina: Isi ja äitä oli hihitämässä ihlajaismatkalla lapissa ja romanttisesti haaveili et he hankkii tyttären jonka nimeksi tulee mari. No, ensin tuli Olii. Toisen vauvan syntymän aikaan olli oli hoidossa mummun luona ja kun isi tuli hakemaan Ollia kotiin niin Olli kysyi "tulko mari?" "eikun tero" sitten kului kuusitoista vuotta ja tuli mari ^^ olen kysynyt entä jos kaikki olis ollu tyttöjä. kaksi muuta olis ollu Anna - Mari ja Miia- Mari. Mari nimi tarkoittaa toivottua lasta =)
3. Syntymäpäiväsi: 4.12 Kohta on synttärit ><
4. Asuinpaikkasi: Turku

Kuvaile:

5. Kukkaroasi: Sain sen Heseltä kun olin töuissä joulun aikaan niin joululahjaksi. Musta punainen
6. Silmiäsi: Siniset
7. Hammasharjaasi: Valko-vaaleanvihreä. Nätti
8. Päivittäisiä korujasi: Pentagrammi
9. Kännykkääsi: Semmonen läski
10. Tyynyliinojasi: JOtain. tyynyjä on paljon
11. Autoasi: ei mul oo. sitku tulee niin semmoinen missä saa kanootin kuljetettua ja volvo mielellään niin tiedän rattia katsomalla missä on oikee ja vasen
12. Huonettasi: Kämppä on aika sekaisin... biitistä
13. Aurinkolasejasi: mustat bling bling
14. Shampootasi: Sunsilk with libids
15. Tuoksujasi/hajuvesiäsi: Calvin Kleinin eternity alkaa olla lopussa, sit on semmoinen Yves <Rocherin ming shu
16. CD stereoitasi: Tepolla on semmonen systemmi
17. Lävistyksiä: Korvat
18. Mitä on nyt päälläsi: *muah* Ruskea pyyhe
19. Toiveita: Että tentti menee hyvin, että mieli paranee ja että prinssini jaksaa mua
20. Tahtomisia: Pitää hauskaa pohjoisessa!!!
21. Mitä teet tämän jälkeen: Puen piälle
22. Jos saisit tappaa jonkun ja et jäisi siitä kiinni, kenet tappaisit: Itikan
23. Henkilö/itä ketkä haluaisit nähdä juuri nyt: *Kääntää päätä taakse* done
24. Lempielokuviasi: Bringing it up, baby
25. Soittotaito: Hyvin osaan suuta soittaa
26. Mitä söit viimeksi: Brainflakesia
27. Mitä pelkäät kuollaksesi: Verta, piikkejä, korkeita paikkoja, ihmisiä
28. Pidätkö kynttilöistä: Kivoja joo
29. Pidätkö suitsukkeista: wee
30. Pidätkö veren mausta: *lol*
31. Uskotko rakkauteen: Juups "someday my prince will cook"
32. Uskotko rakkauteen ensisilmäyksellä: voi olla mah.
33. Oletko rakastunut: olen
34. Uskotko Taivaaseen: siellä se on sinisenä
35. Uskotko Jumalaan: ja jumalattareen
36. Tatuointeja: Ei oo mun juttu liikaa piikkejä
37. Nälkä: No just oli aamupala
38. Oletko addiktoitunut MySpaceen: En.
39. Osaatko syödä puikoilla: Kyllä ^^
40. Lempikolikko: walesin punta
41. Lempikarkki: suklaa voittaa karkin
42. Lempilimu: muumilimu
43. Jotain, mitä haluaisit ymmärtää paremmin: elämää
44. Jos voisit kääntää aikaa taaksepäin, mitä muuttaisit: ei oikein mitään. ehkä oisin itsevarmempi
45. Miljoona euroa lahjoitetaan sinulle! Yksi asia, minkä ostat: kivan kämpän ja sisustaisin sen. jäisikö rahaa omaan kirjastoon sisäkköineen?
46. Kokkaatko: tällä hetkellä se on siirtyny prinssille
47. Oletko ujo ihastuksesi lähettyvillä: En enää
48. Lempikukka: kaikki kehäkukat
49. Tiedätkö miltä tuntuu olla rakastunut: Kyllä

En saanut unta ja siirryin koneelle etten häiritsisi teppoa. Rommipullo seuranani.

Juuri nyt on sellainen olo et haluaisin lopettaa kaikki ihmissuhteet ja elää vain simssien kanssa, kissa sylissä kehräten.

Ärsyttää tämä rooli jota vedän ja jonka kautta minut arvioidaan seksinnälkäiseksi tyhjäpääksi. Miten voisin ilmaista seksuaalisuuttani ja harjoittaa sitä ilman että minut ymmärretään väärin ja minusta nähtöisiin jokin toinenkin puoli? Oli niin ihanaa vaihteeksi jutella Emman kanssa niitä näitä, koska Tepon ystäville en ole vaivautunut kertomaan mitään oikeita juttuja itsestäni, kun ei Teppokaan sitä harrasta. Hauskaa jutella jonkun kanssa jonka on tuntenut pitkään, muttei tunne oikeasti. Vaikka olisikin kiva saada Janinan lisäksi muita tyttökavereita turusta.

Mietin karkottaakohan masennus ihmisiä vai keräänkö vääränlaista sääliä.

Mitä enemmän olen allapäin sitä enemmän palaan lapsuuden haaveeseeni olla prinsessa. Ja silloin tekee mieli pukeutua nätisti ja katsoa hääohjelmia =D Mutta olen minä ilman häitäkin prinsessa. varmaan jos sekoan lopullisesti niin alan pitämään omaa hovia.

Olen miettinyt johtuuko kaikki ylimääräiset suhteet huomionkipeydestäni.

Ongelmasuhteeni
1) Kateellinen ystäville toisista kavereista ja niiden seurustelusuhteista. Onkohan tässä lähinnä se kun saa kuulla että ne on thny jotain kivaa ja olen tosi mustis vaikka tiedän etten olisi pitäny siitä jutusta tai edes jaksanu sitä. kaikkein tyhmintä olla existä kateellinen. tai vihainen siitä mitä ne on tehneet. vähitellen olen siitä ylipääsemässä.
2) en selitä asioita tai en selitä kunnolla. tulee väärinkäsityksiä tai sitten ihmiset suuttuu. jotkut ihmiset on nyt ihan sen suhteen mitä niistä ajattelen tai sitten eivät jaksa välittää, mikä toisaalta ärsyttää minua ja toisaalta en jaksa korjata asiaa.
3) haluan kaikki ystäväni turkuun mieluiten yo-kylän alueelle
4) lisää romantiikkaa

oeki meni hieman sekavaksi syytän rommia prkl

Pitää kai päivitellä

Olen siis taas kotona. Olo väsynyt ja nälkäinen. Pakko kai kohta yrittää lukea tenttiin. Sosiaalisuuden yliannostus oikein kutsuu minut pois kämpästä mut pelkään että silloin törmäisiin ihmisiin.

olen nähnyt mielenkiintoisia unia.

Pe-la yönä näin unta että menin röntgeniin. Siell oli hot. n.40v röntgenhoitajatar. Uusi systeemi oli tullut ja luvat kuului ottaa alusvaatteisillaan (onneksi mulla sattui olemaan hienot) ja kontallaan.

Viime yönä näin unta että hankittiin uusi kissa. Se oli ihan Emman ja Villen Lakun näköinen, mutta sen nimi oli Papu. Tein sen tepolta salaa ja yritin päivänaikana totuttaa sitä Pajuun että olisi ihan pakko pitää se <3 Löysin sen kirjastosta kansioiden välistä.

hermolomaa siis täällä. =(

Mä en jaksa himmeesti selittää mitä täs välis on tapahtunut. Lyhyestä virsi kaunis. Pohjalla mennään edelleen ja lujaa. Tuntuu et oisin ollu tänä viikonloppuna ilonpilaaja ja pettymys; varsinkin kun en jaksanut loppuun asti vetää roolia, jonka olen omaksunut. Sunnuntaina alkoi taas tämä "mikää ei kinnosta" - vaihe. Onneksi sentään la jaksoi rope kiinnostaa. Oli meillä sentään siistiä puolen päivän ajan.

Ärsyttää se että terapeutti hirveen tietäväisenä totesi ettenhän minä voi stressata viikonlopusta kun kerran olen ennenkin tykänny ropesta. mutta se sosiaalisuus alkoi käydä pattiin lauantaina. Onneksi kissa oli vain yhden yön poissa enkä tuntenut sitten enää itseäni niin yksinäiseksi.

Mielenkiintoista: minulle on tullut ihan hirveö ruokahalu. Koko ajan syön jotain. Olen jo pariin otteeseen kuullut "oletko raskaana?" ilmauksen. Kehoni ilmeisesti pelästyi ja niinpä kuukautiset alkoivat =D Mutta sain nähdä tämän asian yhteydessä myös erittäin kauhistuneenkin ilmeen ;) Minä hankin vain kissa -lapsia.

On sentään jotain odotettavaa. Keskiviikkona aion lähteä Ninin luo jyväskylään ja jatkaa sieltä lauran luo Kajaaniin. Periaatteessa olen suunnitellut tulevani aamujunalla la takaisin jotta ehtisin eräisiiin Halloween juhliin. Äiti haluaa mun lähteävän vasta su iltapäivällä. Mutta silloinhan minulla ei olisi Halloweenia! Tosin minua pelottaa tosi paljon ne bileet. Siis ihan sosiaalisessa mielessä. Pelkään, mitä ennakko - oletuksia ihmisillä on minusta ja että saavatko ne taas väärän kuvan minusta =( Joskus Samhaim on parempi viettää kotona kissan kanssa...

Minusta tuntuu tällä hetkellä että liian usealla ihmisellä on väärä käsitys minusta ja aikeistani heidän suhteensa. Toisaalta ehkä parempi vain pitää suu kiinni ja tehdä asiat eleillä selviksi.

Väsy (ihme ja kumma! sarkasmia siis) katsotaan jaksanko huomenna(kaan) työharjoitteluun. Mut kai se on parempi käydä ainakin ilmoittamassa että pitää lomaa...

Eilinen oli oikea fanfaari minun masennusketjulleni. Aamulla ei ollut minkäänlaista kiinnostusta lähteä töihin. Soitin töihin, että minulla on muka migreeni ja jäin kotiin. Soitin janinan vahtimaan mua. Juttelin sinin kanssa puhelimessa. Päädyin selivittelee hänen suhteitaan. Janinankin kanssa puhuttiin enemmän hänen asioistaan. Mut oikeastaan parempi et sain ajatukset pois omista asioista ja jaksoin välillä nauraa ja laittaa jääpaloja toisen paidan sisään.

En saanu luettua tenttiin joten sekin jäi. Ei saatu nukuttua päiväuniakaan, kun kissa mourusi. Ruvettiin siis juomaan rommikolaa. Tunnelma nousi kattoon ja ruvettiin leikkii prinsessaa. Laitettiin prinsessapuvut päälle. Kun Teppo tulki kotiin se sai kaulapannan ja oli orja. Olipas hauskaa ^^ Sit rinsessatr lähti Elinan luona käymään ja puhui koko ajan brittiä. Taas mielenkiintoista kuinka Super sosiaalinen Janina ystävystyy sekunnissa uuden ihmisen kanssa. Tosin kännillä oli osuutta asiaan.

Tosin loppujen lopuksi niin kuin itseään häntään pureva käärme, marin päivän alku ja loppu oli samanlaisia. Loppuivat samaan tunteeseen. Olen vain tiellä. Koulu ja työt eivät kiinnostaneet. Tosin se hyvä puoli kun olin puhunut/viettänyt aikaa parhaimpien ystävieni kanssa niin ainakaan sitä vanhaa masentuneiden fraasia "kukaan ei välitä minusta" en voinut sanoa. Mutta kiinnostus kaikkeen oli lopahtanut.

Tänään heräsin niin aikaisin et sain nettailtua ja punnittua tarkkaan psykologille lähtöä. Otetaanko minua vakavasti jos minulla on voimia raahautua sinne? Ottaako se tyyppi minua vakavasti? Vaikka hän ottikin ja oli tasan sitä mieltä et terapiaa ja lääkitystä jatketaan niin pitkään kun on tarpeen ja vakuutti ettei minun pidä mennä sekaisin jos välillä onkin parempi olla, olin pettynyt. En osaa tarkemmin selittää. Liittyy varmaan siihen että istuntoja on niin harvoin enkä päässyt lähellekkään ongelman ydisntä. Selitin asioita, jotka eivät olleet niin syvällisiä.

Minulla on huono omatunto siitä et raahasin taas elinan kahville. Minulla on niin kova tarve aina istunnon jälkeen saada ajatukset pois. Istua jossain ja miettiä asioita. Periaatteessa olisin halunnut viettää hänen kanssaa enemmänkin aikaa, mutta päätin että nukkuminen on parempi idea. IHme ja kumma. Kissa ei naukunut vaan tuli viereeni kellimään ja nukuin kaksi tuntia. Herättyäni olo oli ihmeen hyvä ja töissäkin meni tosi hyvin. Kun on hyvällä päällä antaa hyvää palvelua ja asiakkaat tykkää. Sain kehuja ja paljon tippiä. LOppujen lopuksi katsoin kun vakkarit möhli ><

Nyt kumminkin vaikka tulin laulaen kotiin palasin taas alkupisteeseen. En tiedä olinko tyhmä kun olin aamulla kirjoittanut mailin jossa kerroin tunteistani. Mutta onhan kaksinaismoralisttista neuvoa kavereita selvittämään asiat olemalla avoimia, jollei itse siihen pysty. Nyt vastaus on lannistanut minut ja mieli tekisi kaivautua maan uumeniin. Tekee vaan yhä enemmän mieli sulkea suu tästä aiheesta =(

Kissalla on taas kiima. En saanut kunnolla nukuttua. Väsy siis.

Mietin yöllä, kun jalkaa koski hemmetisti, että eikö proteesi helpottaisi oloani. Ei tarvitsi näitä hemmetin särkylääkkeitä. Voisin juosta ja tehdä töitä. Juosta tekisi mieleni. Mutta tämän jalan kanssa sellainen on kivuitta mahdollista vain joka toinen vuosi. Lääkäri tosin sanoi viimeksi ettei se tule tapahtumaan (että saan proteesin).

Pari kuukautta sitten vastaan pyöräili mies jolla oli jalkaproteesi.

Eihän se kaunis ole mutta onhan jalkani jo valmiiksi niin rujo etten kelpaa kauneuskilpailuihn.

Pitäisi lukea tenttiin, muttei oiekin mikään huvita.

Tänään haluaisin olla prinsessa. Puin päälleni yo - hameen ja uuden mustapunaisen topin. Koska jalka on niin kipeä teppo kumminkin on tänään kiltti minulle ^^

Haluaisin olla osa sinua
Kokonaan
mutta minua on toinen
kolmas
neljäskin
joka haluaa olla toisen ainoa

Mulla on ollu keskiviikosta asti ihan musta olo. Yritän vapaa-ajalla etsiä kaverin seuraa tai nukkua mah. paljon, jotten vaikka vahingossa pääse yli veitsikammostani.

Välihuomatus: Olin siis teinis tänään pitkän vuoron töissä. Jalka on ihan saakelin kipeä. Otin jo kolme särkylääkettä. Teinis oli semmonen olo et oisin ollu vaan tiellä. Nyt siis päädyin viettämään suomalaista lauantaita. eli ryyppään yksinäni. Okei. teppo on kotona joten en tee mitään harkitsematonta. Rommikolaa *drool*

Mutta. Itsemruhasta piti selittää. Minulla on siitä eri käsitys kuin muilla. Ajattelin sitä vähän niin kuin seppukuna. Se että ihmiset valittaa et mun pitäis ajatella läheisiäni. no niitä minä ajattelen kun ne pääsevät sit minusta eroon. Itsemurha on minulle kunnia asia. Esim. päivässä minun on saavutettava tietty määrä asioita ja tietylaatuisia esim. sosiaalisuutta, töitä/koulua, liikuntaa... muuten en ole hyvä ihminen. Koska en ole hyvä ihminen olen vain tiellä ja rasitteena joten seppuku on hyvä tapa päästä siitä eroon.
http://en.wikipedia.org/wiki/Seppuku

Tällä hetkellä minulla on kolme suhdetta eikä kukaan niistä halua samoja asioita kuin minä ><

well. toivottavasti huomenna on parempi päivä. parempi lopettaa ennen kuin olen liian kännissä

Lisäys edelliseen: apteekista en saanut lisää lääkkeitä, ku lääkäri olikin kirjoittanut vain yhden paketin =( ei järkeä. Pitää huomen jalkaa näyttäessä käydä valittamassa asiasta. Kymmenen tunnin vuoro lauantaina ja tiistaina on pitkästä aikaa psykologi. liian pitkästä aikaa.

extempore itsemurha ei onnistu niin helposti kun itsepäinen mari on päättäny kuolla hineoissa vaatteissa ja kauniissa meikeissä. Toisaalta "toinen minä" pelottaa. Se laittaa minut tekemään asioita joita en haluaisi. Kuten kerran kun lähdin ajamaan punaisia päin. Autot onneksi väisti pyöräilijää. Mutta nykyään minä en käytä enää kypärää ja heijastinta. Jos joku vaikka pimeällä...

Eilen tunsin saaneeni paljon aikaiseksi. Olin työharjoittelussa, luennolla ja sosiaalinen. Tapasin pikaisesti Elinan, Sarin, Robertin, Juuson ja soitin Lauralle ja Sinille. Ainoa mikä puuttui oli liikunta, mutta kävin tosin kävelyllä korkkarit jalassa.

Tänään heräsin enkä voinut ajatella koko päivänä muuta kuin itsemurhaa. Otin kyllä lääkkeen. Päivän oli vaikea punnertaa läpi, kun koko ajan kävi mielessään päivän ts:ää. "Töiden jälkeen, postiin, sitten apteekkiin sitten ajan sillan luo, jonka alla on autotie, viillän ranteet auki ja hyppään alas... eiku eiku.. menen kotiin.." Vaikeaa selittää ihmisille, miksi siltä tuntuu kun ei ole periaatteessa mitään syytä. Kädet täris ja koko päivän tuntui et paniikkikohtaus on tulollaan. Yuijotin välillä pesukonetta ja odotin et kohtauksen vaara menee ohi. Sitten jossain vaiheessa alkoi koskea jalkaan niin paljon et onnuin ja päätin pitää kahvitauon.

Eilen siis kävelylenkillä kiipesin erään sillan kaiteelle seisomaan ja totesin ettei se pelota liikaa. Odotan pelolla milloin lakkaan pelkäämästä veitsiä.

Kyllähän elämä helpottuisi jo kertoisin molemmista sairauksistani työnanatajalle ja kouluun, mut ne ei ole sellaisia asioita joista puhun. Kumminkni menin tekstaamaan aamulla olostani muutamalle kaverille. Loppujen lopuksi Laura ja Sini suhtautui asiaan kaikkein realistisimmin enkä ihmettele; ehkä he tuntevat tän puolen musta parhaiten (anteeksi). Laura tiesi että ajattelen kaikesta kaikkein pahinta. Vaikka pohjimmilta olen optimisti. Soile taas alkoi selittää kaikesta elämän iloista. Tää on just näit amatöörimokia. eli siis muistutetaan ettei ole mitään syytä olla surullinen/masentunut kun minullahan on kaikki mitä ihminen voi toivoa; ystävät, katto pään päällä, ruokaa ja opiskelupaikka ja unelmia. Mutta masennukseen ei ole aina syytä vaan se on mielentila. Janinan kommentti: mulla ei ole edes hautajaisbiisiä sulle! Ok. Jos nyt sattuu niin etten saa sitä osaa itsestäni hallittua niin mun valvojaisis voidaan soittaa Ashes to ashes ja/tai Pelasta maailma. Hankkikaa wicca - papitar sinne ja tuhkat kukkamullan sekaan ^^

Auttaako halipusiminnen sitten? Iltapäivällä kun menin kotiin niin olin lähinnä sen suhteen torjuva. Halusin vain nukkua. Nukuinkin koko illan. Nyt voisi nukkua lisää jotta voisi aamulla ehkä herätä. Periaatteessa kaipaa seuraa muttei halua olla seurallinen. Jos juttelin niin en halua jutella siitä asiasta. Psykologillekin on tarpeeksi vaikea jutella, kun epäilen koko ajan sitä otetaanko minut todesta. Koska en halua näyttää muille olotilaani ja vältän itkemistä viimeiseen asti, niin että loppujen lopuksi se varmaan edistää vakavasti otettavuuden puutetta. Sitten kun on ihan lähellä sitä että taas meinaan vajota niin pyydän että joku vetää minut pois siitä suosta.

Mutta kiitoksia ihmisille jotka jaksoivat välittää ja anteeksi että aiheutin huolta. En jaksa soittaa tai mitään kun en halua murtua. Huominen ehkä koittaa.