IRC-Galleria

Kirjahaaste (ja tämän voi sitten ottaa vastaan kuka tahtoo)


1. Kirja, joka muutti elämäni

Kliseisesti vastaan Dan Brownin Da Vinci Koodi. Se muistutti minua taasen siitä, että ei kannata uskoa ihan kaikkea kyseenalaistamatta. En siis kommentoi tässä kirjan tarinaa vaan sitä, miten joskus ihan oikeasti pitää asettautua valtavirtaa vastaan ja ajatella ihan omilla aivoilla. Onko kaikki sittenkään sitä miltä näyttää? Pitää uskaltaa kyseenalaistaa myös oma itsensä.

2. Kirja, jonka olen lukenut useammin kuin kerran

Monia, mutta sanotaan vaikka Maeve Binchyn Tara Road, eli Talo Dublinissa. Itkettää ja naurattaa samaan aikaan. Ihana kirja.

3. Kirja mukaan autoille saarelle

Oijoi... näitäkin olis niin monia, mutta otetaanpa vaikka Jennifer Weinerin Hyvä Sängyssä. Ei niin vakavaa pohdintaa, siellä saarella pitäs olla muuten vakava ihan tarpeeks.

4. Kirja, joka teki minusta hupakon

Haa! No vaikka tuo Jennifer Weinerin Lainakengissä.


5. Kirja, joka sai minut kyyneliin

Hmm... ei ole tavatonta että jotain kirjaa lukiessani itkeä tillittäisin ainakin jossain kohdassa, sitä eläytyy niin vahvasti. Mutta tulee mieleen Liza Marklundin Uhatut. Kun et saa kotonasi olla rauhassa vaan pitää pelätä sitä jota joskus rakastit.


6. Kirja, jonka toivoisin tulevan kirjoitetuksi

Hehe... pakko sanoa: AY-liike for Dummies! Ku niin moni väittää sitä niin hankalaksi...


7. Kirja, jonka toivoisin jääneen kirjoittamatta

Hmm... kirjahan on aina vain kirja ja miten kirja vaikuttaa ihmisiin, on ihmisestä kiinni. Mutta lainaan tähän eräästä blogista lukemaani tekstiä:

"En osaa tarpeeksi poliittisesti korrektisti saati tyhjentävästi kertoa, miksi mielestäni kaikki eri uskontojen pyhät kirjat ovat mielestäni tänään tämän toiveen arvoisia, joten en nyt kerro toivoneeni minkään jääneen kirjoittamatta."

8. Kirja, jota luen parhaillaan

Alexander McCall Smith: Kirahvin kyyneleet -Mma Ramotswe tutkii


9. Kirja, jonka olen aikonut lukea

Osku Pajamäki: Ahne Sukupolvi. Odottaa kirjastossa hakijaansa :)


On ollu muuten ihan fantastista lukea taas pitkästä aikaa muitakin kuin kouluun liittyviä kirjoja! Aivan ihanaa!!

Kaikki näytöt suoritettu. Kaikki tehtävät palautettu! Ei hitto, nyt kaljalle... mainittakoot arvioinnista se, että arvioija sanoi sen käyneen hyvin selville, että tunnen työehtolainsäädännöt ja sen sellaset ja hymyili "viehkeästi"... ai ihanko? :)

Ny on kehittämistehtävä jätetty. Ja sain myös kuulla et sen olis voinu jättää perjantainakin... mur. Menee hermot tuon laitoksen kanssa, mutta vasta päätin zookeeperiä pelatessani että menetän hermoni vasta valmistumisen jälkeen :) En viä.

Näytön arviointi siirty viikolla eteenpäin, ope on sairas. Pöh... saa taas ressata siitä viikon. No ei silti että kerkeisin jotain ressaamaan, puuhaa kyllä riittää.

Päk to wraiting wörk...

There once was a union maid, she never was afraid
Of goons and ginks and company finks and the deputy sheriffs who made the raid.
She went to the union hall when a meeting it was called,
And when the Legion boys come 'round
She always stood her ground.

Oh, you can't scare me, I'm sticking to the union,
I'm sticking to the union, I'm sticking to the union.
Oh, you can't scare me, I'm sticking to the union,
I'm sticking to the union 'til the day I die.

This union maid was wise to the tricks of company spies,
She couldn't be fooled by a company stool, she'd always organize the guys.
She always got her way when she struck for better pay.
She'd show her card to the National Guard
And this is what she'd say

You gals who want to be free, just take a tip from me;
Get you a man who's a union man and join the ladies' auxiliary.
Married life ain't hard when you got a union card,
A union man has a happy life when he's got a union wife.
/Woody Guthrie

On ihan hyvä fiilis. Pääsen melkee heti valmistumisen jälkeen töihin ainakin vuoden loppuun asti. Paikkana vanha harjottelupaikka, kehitysvammasten asuntola jossa on tullu sijaisuuksia väännettyä enemmän ja vähemmän...kiva. Se on oikeesti ainut paikka jonne suostun "lomani" uhraamaan... toivottavasti duuni jatkuis pitempäänkin.

Hehe, mielummin otan vastaan esim. puolen vuoden pestin tuolta, kuin kokoaikajobin Koukkuniemestä. Siis jos saan oikeasti päättää niin... :)

Ens vuos alkaa kiireisenä ku on SAK:n 100 vee juhlavuosi. On seminaaria, risteilyä ja mitä kaikkee muuta. Sit rupeen viä koulutiedottajaksi :) joka tarkottaa siis sitä, että käyn alottaville opiskelijaryhmille pitämässä työmarkkinatietoustunteja ja mainostan aulatilaisuuksissa. Kiwaa :) Mulla on kiva harrastus. :) Yhdistyksen muut jäsenet koittaa kovasti saada mua aktiiviseksi myös tuonne puoluepolitiikan puolelle, mutta minäpä sanon, että ei. Ja näytän kieltä :p Hihii...

Työssäoppiminen ohi, LUOJAN kiitos sille, en olis jaksanu enää yhtää... no, pitihän sen paskanakin mullekkii sattua jossain vaihees, olishan se ollukki ihan luonnotonta jos mun kaikki harjottelupaikat olis ollunna mukavia. Näytön vastaanottajan kanssa oltiin hiukka eri linjoilla... mut lähen silti siitä etten rupee toisen mieliks muuttaan tapojani, se ahistais enemmän ku se että tekee niinku ite tykkää. Eli jos jotain esimerkiksi veetuttaa se, että mulla on taito vetää viriketuokioita, niin be my guest! Parhaimman palautteen saan kuitenkin potilailta ja asiakkailta. Lämmin kiitos heille :)

Työssäoppimisista ja näytöistä pitäisi ottaa numeroarvosanat pois ja arvostella vain hyväksytty/hylätty periaatteella. VAIKKA on olemassa valtakunnalliset arvosteluohjeet ja tutkintovaatimukset, tasa-arvo ei toteudu mitenkään. Joku ei anna kiitettävää sitten millään, toiset antavat niitä liiankin helpolla.

Myös nuorisopuolen ja aikuiskoulutuksen opiskelijoita arvostellaan epätasa-arvoisesti vaikka samaa tutkintoa luetaan. Tottakai aikuisella on enemmän elämänkokemusta, mutta ei päde jos nuori saa huonomman arvosanan vain sen takia, että on nuori. Eli tässäkin, vain hyväksytty/hylätty.

Haettii eilen tapettia ja maalia himaan ja jossain vaihees pitäs tulla parvekelasit, yee \o/. Täyttelin tossa myös vaalikonetta kun oon kerta liiton edustajistovaaliehdokkaana, jostain _kumman_ syystä... miks aina mä päädyn tällasiin juttuihin? :D No, itteensä saa syyttää. Mut toisaalta tuntu ihan hauskalta kirjotella niitä vastauksia ja miettiä yhteiskunnallisia asioita.

Mä näköjään tykkään noista liittohommista. En kyllä politikoinnista sen enempää vaikka tietyt ystävälliset "toverit" mua koittaakin saada puolueeseen. En mene :). Tiedän kyllä värini ja suuntaamiseni, mutta en liity en. En kaipaa tässä elämänvaiheessa mitään poliittista leimaa otsaani. Nimeni perään kirjoitan SIT (ei siis istumista tarkoittava verbi, vaan adjektiivi sitoutumaton) and ai äm praud of it. Ay on mun juttu.

Hohhoi, on vähän kipee olo ja pelkään että flunssa iskee. En sitä kyl yhtään ihmettelis tän kaiken rääkin jälkeen mutta saahan sitä pieni ihminen toivoa parempaa.. :). Ja saa flunssakin tulla, mutta kun nyt ei tulis mun näyttöviikon aikaan joka alkaa 23 pvä.

Nonii... nukkumaan jos menis tää. Punainen ja oranssi yhdistää. :D No joo...

Kuinka monta meitä tarvitaan, kuinka monta tarvitaan yhteen?
Kuinka monta olkaa tarvitaan, että niistä saa lyhteen?
Jos heikko ei luota voimiinsa se ei ole luonnotonta,
mutta heikoilla on silti voimansa, se on se, että heitä on monta.

Pari, kolme, neljä, viisi, kuusi ja enemmän tarvitaan.
Ei riitä, jos yksin aukaiset suusi, kaikkia tarvitaan!

Moni työstä ja kunnon palkasta lakannut on haaveilemasta.
Ja monilla seinä on edessä vaikka tien piti alkaa vasta.
Kuinka voin häntä kyllin yllyttää, hämillistä ja huomaamatonta.
Kaikki yhteen ja järjestäytykää, teitä on ihan tarpeeksi monta.

Pari, kolme, neljä, viisi, kuusi ja enemmän tarvitaan.
Ei riitä, jos yksin aukaiset suusi, kaikkia tarvitaan!