IRC-Galleria

Tuli "ilmainen soittoaani" viesti alla olevasta osoitteesta kännyyn. Spammia. Ettäs tiiätte :)

w03.vkap.net/app//dispatch/Zmlfd3JOYzAx?c=998747344820&jid=546649

Ikkunasta näen yön tumman sylin,
kutsuvana, pehmeänä.
Tekisi mieleni lähteä, ajautua pois
tästä oravanpyörästä.

Tunnen jalassani pehmeän,
vaativan kosketuksen.
Katson alas ja näen kissani
tuijottamassa minua herkeämättä:
"Joo joo, olet rakas, mutta anna ruokaa!"
Vaatii katse.

Silloin taas muistan,
mikä on tärkeää
ja hymyilen.
Pitkästä aikaa.

satunnaismeemi


Klikkaa kymmenen satunnaista galtsusta ja laita oletuskuvien kuvatekstit numeroiduille paikoille klikkailujärjestyksessä heittomerkkien väliin!


1. Heräsin tänään aamulla ja totesin: "ja olut maistu.. :D"
2. Toistelin: "meidän vaavi"
3. Sanoin luokkatoverilleni: "provinssissa -05"
4. Sitten piti tehdä: "strange people."
5. Joka kerta kun oon kännissä sanon: "jossakin "
6. Vaihdan ehkä oletuskuvani tekstiksi: "Ei talvikunnossapitoa."
7. Oon saletisti: "PAKITO"
8. Kiljasin eilen kaupungilla: "Pari km takana"
9. Ensivuoden tuleva mottoni on: "Maalattuna ja verhottuna."
10. Viimeiset sanani tulevat olemaan : "hmmm..joo"

Kävin tänään allekirjottamassa työsopparin. Nyt se on niinku ihan varma juttu. Elokuun loppuun saakka pysyn tuolla Invalidiliitolla töissä, ellei mitään kommervenkkejä satu :) Aika hyvä fiilis.

...on 19.12.2006
...oli toinen työpäiväni Invalidiliitolla. Ihan bueno olo, toistaiseksi.
...tuli postissa virallinen tutkintotodistus. Aika hienoa... virallisesti lähihoitaja :)
...menen ajoissa nukkumaan.
...on edelleen 19.12.2006 :)

Jotensakkii seesteinen olotila.

Se invalidiliiton haastattelu toi hyvän tuloksen ja sain pitkän sijaisuuden. Tulin siihen tulokseen, etten tahdo näin vastavalmistuneena edes saada heti vakkaripaikkaa. On paremmat mahdollisuudet vähän katsoa ympärilleen, jos haluaa... ja voihan sitä hyvin käydä niinkin että jään tonne vaikka kuinka pitkäks aikaa jos hyvin käy, eikä siinä mitään.

Melkein ensikosketus kuitenkin koko liittoon työnantajana. Turtolan yksikössä kävin joskus tutustumassa yhden päivän ja siitä jäi tosi kiva olo. Vaikkakin mun tulosta ei siellä tiedetty mitään. Mut se taasen ei ollu niitten vika, eikä munkaan vika ja tosi ihanasti pääsin touhuihin mukaan, kiitos siitä niille hoitsuille siellä :).

Ammattiliittoasiat on aika rauhallisella mallilla, tänä vuonna ei enää oo kauheesti tekemistä. Ja hyvä näin, saapi vähän rauhoittua. Tammikuun lopussa on pari menoa. Keväämmällä ehkä enemmänkin juttua,kattoo nyt sitten. Valitus koulun opettajasta on kyllä tekeillä, turha luullakkaan että unohtaisin moista käytöstä... :)

Joops. Kahvia vois laittaa lisää tippumaan.

Olin tänään työhaastattelussa invalidiliitolla. Hyvin meni ja hyvältä vaikuttaa :)

Hämäävä aihe :) Mutta...

Joskus vuonna yksi ja kaksi kun opiskelukamu Käläviällä opetti mua käyttämään mIRCciä (siis sitä ohjelmaa, ei mitää äm-irkkei...) tuli eteen sitten oman nickin mietiskely. Ihan aluks taisin olla Clara tai Carla (ihan siis hatusta heitetty juttu, ku piti nopeeta päättää...) mut aika pian siinä kelttiläisen mytologian lumoissa "löysin" kelttiläisen jumalattaren, Cerridwenin. Se jostain kumman syystä kiehtoi...

Cerridwen olin piiitkään ja välillä Ninniz-nikin kautta Cerridweniin palanneena nickiksi lyhentyi Cerri, kun kaikki kuitenkin kutsui mua sillä nimellä :) Eihän suamalainen jaksa kirjoittaa noin pitkää nikkiä... :). No, Cerristä tuli sitten Serri kun en kuitenkaan halunnut olla Kerri. Ei tule ääntämisongelmia... :)

Hassusti sitä on ottanut ton nimen omakseen ja pakko myöntää, että "melkein" tottelen jos joku kutsuu mua Serriksi ihan oikeessa elämässä. Mutta ihan melkein vaan... ku on mulla omakin nimi :)

Olin tänään töissä ensimmäistä kertaa valmistumisen jälkeen. Vaikka työ oli ihan sitä samaa ja palkan eroa oli vain se 7 prosenttia, niin kyllä tuntui hyvältä. Oikeasti kaikesta paskasta huolimatta tuntu mukavalta. Saunotin ja pesin 7 asukasta mutta onko hiukan eri motivaatio tehdä töitä kun saa palkkaa. Ja kun ei ole enää miljoonaa eri koulutehtävää tehtävänä!!

Aika väsynyt olo mutta kaikesta huolimatta onnellinen. Vaikka tuo viimeinen puolivuotinen oli ihan yhtä helvettiä koulun suhteen, mutta nyt se on ohi. Ja minä olen lähihoitaja. Unohtamatta myöskään sitä, että olen koulunkäyntiavustaja jo aikaisemmalta ammatiltani.