IRC-Galleria

Opiskelujeni ja nyt jo pienen pätkää työelämässä olleena olen hämmästyttävän usein kohdannut varsin omituisia käsityksiä hoitotyöstä, sen palkkauksesta jne... ja pakkohan niihin on ottaa kantaa :)

Eräänä kauniina kevätpäivänä tapaus Koukkuniemen käydessä kiivaimmillaan täällä Tampereella eräs tuttuni ihmetteli, että miksi muka henkilökuntaa ei saada tarpeeksi vanhainkotiin... kun"eihän se kädestä pitäminen ja kuunteleminen mitään erityistä koulutusta vaadi". On toki totta, että empatia on myötäsyntyistä, mutta tämänkin ihmisen käsitys siitä, että hoitotyö on kädestä kiinni pitämistä... huhhuh.

Tervetuloa vain vanhainkodin hoivaosastolle katsomaan sitä meininkiä, kun yhdessä huoneessa on hoidon alla ammottavat ontelohaavat selässä ja vuotavat ja haisevat haavat säärissä... ja tämä ei ole edes mikään erikoinen tilaisuus, isot haavat ovat arkipäivää vanhustenhoidossa, eikä niitä haavoja ihan tavallisella laastarilla peitetä, vaan niiden hoito vaatii harjoittelua ja taitoa.

Toisessa huoneessa olet pistämässä antibioottipiikkiä mummuun joka kiljuu ja huutaa, että "Nää huumaa mut, menkää pois, äiti auta!". Eikä se sillä hetkellä naurata kun mummun elimistössä jyllää pöpö mikä pitäisi lääkitä, mutta minkäs teet.

Kolmannessa huoneessa pappa on tukehtumaisillaan limaan ja hoitaja imee sitä imulaitteella pois papan kurkusta. Sitä vihreänkeltaista ja ihanaa limaa...

Yön tullen saattaa hoitaja-raasu olla yksin paikassa kuin paikassa, hyvinkin sairaiden ihmisten kanssa. Aamukolmelta saattaa sairas ihminen ruveta oksentamaan verta ja limaa... sen jälkeen kun kolmeen tuntiin ei ole tapahtunut mitään ja hoitajalla on jo muutenkin hassu olo kaikesta hiljaisuudesta. Auttaako tässä tilanteessa sitten se kädestä kiinni pitäminen? "Voi voi kun sulla on nyt vähän paha olo, mää pidän sua kädestä kiinni,niin kyllä se siitä...."

Hoitotyö on rankkaa työtä, oli sitten kyse lapsista, vanhuksista, vammaisista tai muuten vaan sairaista. Jokainen joka jostain ihmeen syystä kuvittelee, että tämä työ on helppoa... tervemenoa tutustumaan vaikka sinne vanhainkotiin, päiväkotiin tms... työt ovat erilaisia, mutta kyllä niissä kaikissa on omat vaikeutensa.

Hoitotyö on myös ihanaa työtä. Se kun neliraajahalvaantunut alkoholisti, kovanaama alkaakin itkemään ja kertomaan sinulle sitä, miksi on niin paha olla, palkitsee. Se kun dementoitunut mummu halaa sinua ja kertoo miten ihana olet, se palkitsee. Se kun pieni tyttö päiväkodissa kiukuteltuaan koko päivän, tuleekin syliisi ja antaa sinulle tekemänsä piirrustuksen, se palkitsee. Raadollista tämä työ tottavie on, mutta myös antoisaa.

Olet varsin rauhallinen luonne, joka kumminkin henkii ympärilleen lämpöä ja rentoa oloa. Et välttämättä välitä olla huomion keskipisteenä, mutta muuten pidät seurasta ja ihmisten kanssa olemisesta. Työsi yleensä hoidat samalla periaatteella. Hiljaa hyvä tulee.

http://www.omatsivut.fi/kisasivu/index.php

Pitänee tarkentaa tuota aikaisempaa pohdintaa yövuorosta... Kaikissa paikoissa ei juosta koko yötä kieli vyön alla, mutta oman hankaluutensa hommaan tekee se, että on pakko olla skarppina koko ajan ja valmiina lähtöön kun kutsu tulee. Sama kait palomiehillä yms. päivystäjillä.

Ihmisillä on eri tapoja pysyä skarppina.. toiset katselevat leffaa, kuuntelevat musiikkia, lukevat kirjoja yms. ne hiljaisemmat ajat kun pitää päivystää. Se luulo, että yövuoroissa voi relata, on harhakuva. Esimerkiksi kolmen tunnin hiljaiselon jälkeen aamuneljältä saattaa tulla soitto asukkaalta, että tule auttamaan, oksettaa tms. Siinä pitää olla valmiina lähtemään samantien liikkeelle vaikket välttämättä olisi kolmeen tuntiin tehnyt muuta kuin maannut sohvalla, kuunnellut musiikkia tai lukenut kirjaa.

Jei, eka yövuoro yksin töissä. Taustalla soi nettiradio ja jotain elämää löytyy mesestä :) Eipä tää hupsumpaa ole... on mulla leffojakin mukana jos tylsää on. Alkuillasta oli aika puuhakasta, mutta nyt rauhottu. Hyvä niin, en yksin viittis rampata siellä sun täällä... :)

Hehe, päivittelin taas blogia. Eikä mennykkää ku kuukausi väliä...

Korealainen nimesi on ...
A- ka > B- zu > C- mi > D- te > E- ku > F- lu > G- ji > H- ri > I- ki > J-zu > K- me > L- ta > M- rin > N- to > O-mo > P- no > Q- ke > R- shi > S- ari > T-chi > U- do > V- ru > W-mei > X- na > Y- fu > Z- zi

To-ki-ki-to-ka
Ari-ku-shi-shi-ki

Miten voi viis minuuttia jonkun ihmisen seurassa livenä tai virtuaalisesti tuntua niin ahdistavalta kuin joidenkin kanssa vain voi? Kun se viis minuttia täyttyy AINA "Voi v.. kun mua veetuttaa ja ahistaa kun huomenna täytyy mennä töihin jo seittemään ja sit on ne häät ja kun en saa sinne kaveria ottaa mukaan kun morsian ei tykkää mun kavereista ja on muutenkin ihan pakkotilanne ja työt on ihan perseestä....." jutuista...

Hohhoi. Mä en edelleenkään tajua ammattivalittajia. Kun mikään ei ole koskaan hyvin! Sit jos koitat kommentoida väliin jotain tyyliin "no miks sä olet siä töissä" niin tää kyseinen ihminen ei ota kuuleviin korviinsakkaan... ei mitään juttuja. Arhg! No ehkä olen itsekin vähän tyhmä kun rupean näin sosiaalisena ihmisenä kyselemään, että mitäs kuuluu ja sillee... kun kyllä mun pitäs tietää vastaus.

Nyt taas pyhästi lupasin etten ko. tyypin kanssa enää keskustele. Saas nähdä :)

Tuli "ilmainen soittoaani" viesti alla olevasta osoitteesta kännyyn. Spammia. Ettäs tiiätte :)

w03.vkap.net/app//dispatch/Zmlfd3JOYzAx?c=998747344820&jid=546649

Ikkunasta näen yön tumman sylin,
kutsuvana, pehmeänä.
Tekisi mieleni lähteä, ajautua pois
tästä oravanpyörästä.

Tunnen jalassani pehmeän,
vaativan kosketuksen.
Katson alas ja näen kissani
tuijottamassa minua herkeämättä:
"Joo joo, olet rakas, mutta anna ruokaa!"
Vaatii katse.

Silloin taas muistan,
mikä on tärkeää
ja hymyilen.
Pitkästä aikaa.

satunnaismeemi


Klikkaa kymmenen satunnaista galtsusta ja laita oletuskuvien kuvatekstit numeroiduille paikoille klikkailujärjestyksessä heittomerkkien väliin!


1. Heräsin tänään aamulla ja totesin: "ja olut maistu.. :D"
2. Toistelin: "meidän vaavi"
3. Sanoin luokkatoverilleni: "provinssissa -05"
4. Sitten piti tehdä: "strange people."
5. Joka kerta kun oon kännissä sanon: "jossakin "
6. Vaihdan ehkä oletuskuvani tekstiksi: "Ei talvikunnossapitoa."
7. Oon saletisti: "PAKITO"
8. Kiljasin eilen kaupungilla: "Pari km takana"
9. Ensivuoden tuleva mottoni on: "Maalattuna ja verhottuna."
10. Viimeiset sanani tulevat olemaan : "hmmm..joo"