IRC-Galleria

"JHL-opiskelijat: Tehy:n työtaistelu ei saa vaarantaa opiskelijoiden valmistumista

Julkisten ja hyvinvointialojen opiskelijat ry on huolissaan sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden valmistumisesta ja ammattiosaamisen varmistamisesta Tehyn työtaistelutoimien vuoksi.

Mahdolliset joukkoirtisanoutumiset uhkaavat ihmisten elämää ja terveyttä, opiskelijat toteavat kannanotossaan. Ne voivat myös viivästyttää lähes 50 000 alan opiskelijan käytännön harjoittelujaksoja, mikä vaikuttaisi jopa työmarkkinoille tulevan työvoiman saatavuuteen.
- Tulevalla hoitohenkilöstöllä saattaa tutkinnosta riippuen olla koulutuksensa aikana jopa 20 työssäoppimisjaksoa, joten työssäoppimis- ja työharjoittelupaikkojen tarve on jatkuva, huomauttaa JHL-opiskelijoiden puheenjohtaja Sini Horttanainen.
- Mahdollisen työtaistelun aikana ei työpaikoilla yksinkertaisesti voi riittää työelämäohjaajia, kun pelkkä potilasturvallisuudesta huolehtiminen voi eräissä paikoissa osoittautua haastavaksi.
- Kuka siinä välissä ehtisi murehtimaan opiskelijan työssäoppimisesta, Horttanainen pohtii.

JHL-opiskelijat tähdentävät kannanotossaan, että sosiaali- ja terveysalan ammatteihin opiskelevat ansaitsevat ammatillista ohjausta ja huomattavan määrän harjoittelua. Niitä tarvitaan, jotta he valmistuttuaan voivat vastata työelämän heille asettamiin korkeisiin taito- ja osaamisvaatimuksiin.
- Heitä ei pidä käyttää täydentämään työvoiman tarvetta mahdollisen työtaistelun aikana. Vetoammekin alan opiskelijoihin, jotta he pysyvät solidaarisina näinä tiukkoina aikoina.
- Mahdollisesta houkuttavasta pienestä korvauksesta kieltäytyminen nyt johtaa toivottavasti koko alan tulotason nousuun, kannanotossa sanotaan.

JHL-opiskelijoiden mielestä työtaistelu tulisi pyrkiä välttämään sopimalla työehtosopimus mahdollisimman pikaisesti.
- Syyllistämistä emme hyväksy, sillä koulutetulla hoitohenkilöstöllä on oltava yhtäläinen työtaisteluoikeus kuin muilla ammattiryhmillä."

Reissaaminen alkaa jossain vaiheessa kyllä rasittamaan ihan kympillä... mutta en siitä huolimatta olis mistään hinnasta jättänyt viime viikonloppua väliin kun olin jhl:n opiskelijapäivillä Karjaalla. Hieman haikea fiilis on siitä, että noi opiskelijayhdistyksen hommat jää multa taka-alalle nyt kun olen töissä, mutta onhan se niin, että ei ihmisen juuret mihinkään ihmisestä lähde :)

Mun AY-juuret on kasvanu vasta kahden vuoden ajan, mutta se on ollu senverran hienoa aikaa, että tulen taatusti aina puhumaan nuorten ja opiskelijoiden asioista isolla sydämellä. Mä en olis ikinä uskonut kaks vuotta sitten olevani tässä tilanteessa jossa mun tietotaitoa ynnä muuta aktiivisuutta arvostetaan näinkin paljon mm. mun omalla työpaikalla jossa en ole vielä vuottakaan ollut. Nyt on tiedossa lisää aktivismia työelämän haasteissa...

Jos joku vielä väittää mulle, ettei opiskelijatoiminta esimerkiksi ole tarpeellista, saa hän hyppiä vaikka kuuseen. Mulla ei ilman sitä riittäis sitä rohkeutta tarttua asioihin, mitä nykyään. Oli mun tilanteeni tulevaisuudessa mikä tahansa, oli mulla minkälaisia luottamustehtäviä tahansa, niin juuriani en unohda :)

JOS SAISIT MINUT SINUN HUONEESEEN LUKITTUNA 24 TUNNIKSI JA SAISIT TEHDÄ KANSSANI IHAN MITÄ VAIN, MITÄ TEKISIT? JÄTÄ KOMMENTTI JA SITTEN KOPIOI TÄMÄ OMAAN PÄIVÄKIRJAASI JA KATSO MITÄ MUUT SANOVAT SAATAT YLLÄTTYÄ.. JOS ET VASTAA JA KOPIOI TÄTÄ NIIN OLET VALITETTAVASTI PELKURI....

10 vuotta sitten, 1997:
1. Olin Kälviällä kansanopistossa.
2. Opin irkkaamaan!
3. Opettelin elämään.

Viisi vuotta sitten, 2002:
1. Opettelin taas elämään.
2. Olin kalju!
3. Opin jotain todellisesta ystävyydestä.

Kolme vuotta sitten, 2004:
1. Lauloin vielä kuorossa.
2. Asuttiin Linnainmaalla ghetossa...
3. Elin kolmenkympin kriisiä ja hain opiskelemaan lähihoitajaksi.


Vuosi sitten, 2006:
1. Valmistuin lähihoitajaksi!
2. Kävin Posiolla!
3. Muutettiin uuteen ihanaan kotiin pois ghetosta!

Tähän asti tänä vuonna:

1. Määräaikainen työsuhde muutettiin toistaiseksi voimassa olevaksi.
2. Minusta on kasvanut Oikea Ay-Aktiivi ;)
3. Nautin elämästä hetkittäin :).


Eilen:
1. Leikin mustan kissan kanssa <3.
2. Olin yökkönä.
3. Aloitin pakkaamisen.


Tänään:
1. Jatkoin pakkaamista.
2. Kävin kaupassa.
3. Menen kylpyyn!


Huomenna:
1. Menen töihin.
2. Menen eläkejuhliin!
3. Nukun varmaan tosi vähän..

-Hiustenkuivaajassa: "Älä käytä nukkuessa." (Hitto, se onkin ainut aika jolloin laitan hiuksiani.)

-Saippuapalassa: "Ohjeet: käytä kuten tavallista saippuaa." (Eli?)

-Sipsipussissa: "Voit olla voittaja! Ei ostopakkoa. Ohjeet pussin sisällä." (Myymälävarkaan erikoinen)

-Pakaste-valmisruoka-annoksessa: "Tarjoiluehdotus: sulata." (siis "ihan vaan" ehdotus)

-Silitysraudan pakkauksessa: "Älä silitä vaatteita päälläsi." (Mutta eikö se säästäisi paljon aikaa?)

-Tiramisu-jälkiruuan POHJASSA: "Älä käännä ylösalaisin." (Liian myöhäistä...!)

-Nukahtamislääkkeessä: "Varoitus: saattaa aiheuttaa uneliaisuutta." (Toivoa sopii)

-Uunivanukkaassa: "Tuote on kuuma lämmityksen jälkeen." (eikös se yö seuraa päivää?)

-Maapähkinöissä: "Varoitus: tuote sisältää pähkinää." (Kuka oli näin fiksu?!!)

-Lasten yskänlääkkeessä: "Älä aja autoa tai käytä muita koneita." (Liikenneonnettomuuksia voitaisiinkin vähentää rutkasti, kun saataisiin kaikki ne 5-vuotiaat rämäpäät pois ratista)

-Lentokoneessa tarjoiltavan maapähkinäpussin kyljessä: "Ohjeet: avaa pussi, syö pähkinät." (3. Lennä Deltaa.)

-Useimmissa jouluvaloissa: "Vain sisä- ja ulkokäyttöön." (Ja muita vaihtoehtoja on?)

-Lapsen Supermies-asussa: "Tämä puku ei mahdollista lentämistä." (No tästä nyt ei voi yhtiötä syyttää.)

-Japanilaisessa tehosekoittimessa: "Ei saa käyttää siihen toiseen tarkoitukseen." (Nyt nimittäin heräsi uteliaisuus, täytyy tunnustaa.)

-Ruotsalaisessa moottorisahassa: "Älä yritä pysäyttää sahaa käsilläsi tai sukupuolielimilläsi." (Onko sellaista tapahtunut paljonkin?!!)

Käytätkö sanontaa "tuhannen pillun päreenä"? Oletko ikinä tullut miettineeksi sen alkuperää? Tässä tiedoksi alkuperä:

Pillun päreitä käytettiin vielä 1800-luvulla, ennen laudeliinojen keksimistä, saunoissa naisten alapään suojana. Ymmärrettävistä syistä olosuhteet maaseudulla olivat tuolloin hygienian kannalta erittäin puutteelliset, eivätkä miehet yleensä käyneet "esipesussa" ennen lauteille
istumista. Lauteet siis suorastaan kuhisivat erilaisia mikrobeja ja bakteereita, varsinkin koliformisia bakteereita.

Pillun päreet eli "vitukkeet", kuten niitä tuolloin kutsuttiin, tehtiin tavallisista männyistä vuolluista päreistä muotoilemalla ne naisen omien muotojen ja käyttötarkoituksen mukaan. Luonnollisesti ne olivat alussa puunvärisiä, mutta muuttivat sitten väriään mitä enemmän niitä käytettiin. Ihan pärekaton harmaiksi ne eivät sentään ehtineet.

Sanonta "Tuhannen pillun päreiksi" on syntynyt luonnollisesti siitä, kun miehet ovat arvioineet puun kokoa ja sen riittävyyttä erilaisiin käyttötarkoituksiin. Naisille varattiin tietysti oma puu vitukkeisiin eli pillun päreisiin. "Tuo mänty riittää varmasti tuhannen pillun päreiksi", on varmasti ollut tuttu sanonta eri puolilla Suomea.

Ja toinen: Perseen suti

Perseen suti oli yleisesti käytössä ainakin 1880 luvulle saakka Kymenlaaksossa ja Karjalassa. Tiettävästi sitä käytettiin myös jonkin verran Kanta-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa.

Siihen aikaa maaseudulla tarpeet tehtiin usein niin sanotusti "nurkan taakse". Varsinkin palvelusväki kävi asioilla ulkorakennuksen takana. Paikalle oli yleensä rakennettu riuku, jotta myös isomman asian eli ulostamisen suorittaminen oli mahdollista.

Vessapaperi oli tuntematon ylellisyystarvike sen ajan maaseudulla. Metsässä takamus pyyhittiin luonnollisesti sammaleeseen. Huusissa oli joko varattu sammalta tai peräti sanomalehden riekaleita. Pärekin kelpasi pyyhkimiseen. Nurkan takana näiden pyyhkimistarpeiden säilyttäminen olisi ollut vaikeaa ja niinpä käytettiin pehmeää ja
tuuheaa lyhytvartista harjaa peräaukon puhdistamiseen. Perseen suti, tai pers suti tunnettiin myös nimellä perskä. Se laitettiin hirrenrakoon kuivamaan ja odottamaan seuraavaa käyttäjää. Tämä sitten, ennen kuin harjasi oman ahterinsa puhtaaksi, kopautti harjaa seinää vasten jotta
siihen kiinni kuivaneet ulostekikkareet tippuivat pois.

Nykyään käytetty sanonta "Voi perseen suti" viittaa juuri siihen, että suti on joko liian tahmea puhdistuakseen tai se oli pudonnut niin kauas, että tarpeillaan istuja ei siihen ylettynyt. Hänen olisi siis kiskottava vaatteet sottaiset takamuksen päälle, ja sekös harmitti. Harmittavaa
asiaa "perseen sudilla" tarkoitetaan nykyäänkin, vaikka pylly olisikin puhdas.

Noniin. Ihmeen hiljaa olen ollut näistä palkkaneuvotteluista, mutta täytyyhän minunkin sanainen arkkuni avata, kun kerran minulla on mielipide :).

Kävin Helsingissä vähän aika sitten, ja törmäsin TEHYn kojuun, jossa kaikki olivat kääntäneet selkänsä ohikulkijoille ja naureskelivat siellä keskenään. Ei kauhean hyvää kuvaa anna moinen käytös. Eikä koko liiton käytös muutenkaan... (Tarkennan nyt tässä, että en puhu tässä esimerkiksi sairaanhoitajista jäseninä ja henkilöinä, vaan TEHYstä ammattiliittona.)

Ensinnäkin: ERITTÄIN ISO hatunnosto Superille joka uskalsi tehdä omat päätökset käyttäen järkeä, ja kerrankin pitivät päänsä. Lukuisia esimerkkejä kun on siitä, että Super on ollut TEHYn talutusnuorassa monissa päätöksissä... Hieno juttu Super :). En silti vaihda liittoa vaikka Superia nyt vähän kehunkin...

Moni muistaa kuinka eduskuntavaalien alla hoitajille lupailtiin 500 euron palkankorotusta monelta taholta, mutta kuinka moni sen oikeasti uskoi? Saa kyllä syyttää omaa tyhmyyttään jos on kuvitellut tai kuvittelee vielä, että suomalainen byrokratia taipuisi moisiin korotuksiin vain sormia napsauttamalla! EHKÄ moinen korotus on mahdollista, mutta kyllä siihen hyvänen aika menee vuosia... Nykyinen tehty kuntasopimus on oikeasti historiallinen suuruudeltaan ja pitäs olla tyytyväinen siihen 12 prosentin palkankorotukseen, mikä kahteen ja puoleen vuoteen luvattiin! Neuvotteluissa on aina kaksi osapuolta ja oli yllättävää miten hyvin kuntapuolen työnantaja tuli vastaan. Tämä ei tarkoita että periksi pitäisi antaa, mutta pitäisi hyvänen aika ymmärtää se, että iso laiva kääntyy TOSI tosi hitaasti.

Tuntuu kuin TEHY olisi kiukutteleva uhmaikäinen lapsi: "Te lupasitte, teidän täytyy antaa se raha! Mää en ala, me ei aleta ollenkaan! Me ei enää leikitä teidän kanssa!" Aikuismaista käytöstä kiitos... ei ihme, että hoitajat saavat paljon niskaansa, kun ison järjestön tyypit käyttäytyvät tällä tavalla. Kuka sairaanhoitajiakaan enää uskoo tällaisen käytöksen jälkeen?

Periksi ei tosiaan saa antaa, mutta on ihan naurettavaa kuvitella, että moisella kiukuttelulla saisi jotain aikaiseksi. Sanotaan että vanhemman tärkein tehtävä on opettaa lapselleen se, että pettymyksiä tulee ja niitä täytyy oppia sietämään. Kuka tässä ottaisi TEHY-lapsosta kädestä ja sanoisi: "Kulta-pieni, se on elämää"?

Olipas miellyttävä päivä. Juttelin tiimivastaavan kanssa "10 minuttia" (lue 30 minuuttia) ja nyt on ihan hyvä olo :). Me taidamme ymmärtää toisiamme aika tavalla, vaikka eri liittoihin kuulummekin... hih

Kuinka monta meitä tarvitaan, kuinka monta tarvitaan yhteen?
Kuinka monta olkaa tarvitaan, että niistä saa lyhteen?
Jos heikko ei luota voimiinsa se ei ole luonnotonta,
mutta heikoilla on silti voimansa, se on se, että heitä on monta.

Pari, kolme, neljä, viisi, kuusi ja enemmän tarvitaan.
Ei riitä, jos yksin aukaiset suusi, kaikkia tarvitaan!

Moni työstä ja kunnon palkasta lakannut on haaveilemasta.
Ja monilla seinä on edessä vaikka tien piti alkaa vasta.
Kuinka voin häntä kyllin yllyttää, hämillistä ja huomaamatonta.
Kaikki yhteen ja järjestäytykää, teitä on ihan tarpeeksi monta.

Pari, kolme, neljä, viisi, kuusi ja enemmän tarvitaan.
Ei riitä, jos yksin aukaiset suusi, kaikkia tarvitaan!

En varmaan koskaan väsy puhumaan otsikon aiheesta... ehkä siksi kun ihan liian usein näen hyvää tarkoittavienkin ihmisten ohittavan tämän asian. He puhuvat vammaisista, vanhuksista, opiskelijoista, ihan mistä tahansa kuin omana rotunaan tai lajinaan ja yleistävät. Tyyliin

- Lähihoitajat eivät tarvitse lisää palkkaa kun heillä on rikas puoliso joka elättää.
- Opiskelijat ovat sosiaalipummeja.
- Vanhainkodissa asuvan mummon ei pidä meikata, sitä on vaikeaa pestä pois.
- Miksi tuokin pyörätuolissa oleva pitää noin kireitä vaatteita, luulisi olevan hankalaa.

Jokaisesta kohdasta voisi heittää esimerkin, mutta lähimpänä tulee mieleen eräs esimerkki meiltä töistä: Meillä asuu eräs keski-ikäinen nainen joka sairastaa erästä dystrofian muotoa (eli lihastauti joka rappeuttaa hitaasti lihaksia ja elimistöä.). Hän on erittäin tyylikäs, tukka aina viimeisen päälle, vaatteet ovat hyvin muodikkaita ja jotkut farkut erittäin kireitä (Sivuhuomautus, avustajalle aika tuskallisia laittaa). Eräs työntekijä rupesi puhumaan tästä naisesta kahvihuoneessa ja moitti kovaan ääneen: "Mä en kyllä ymmärrä, miks sekin haluaa pitää niin kireitä vaatteita ja tukkaakin pitää sukia koko ajan... mä en kyllä itse koskaan voisi pitää noin kireitä vaatteita! Ajattelis joskus muitakin" ... ja vuodatus jatkui samaan tyyliin. Jos jotain olin jo tämän tilanteen tullessa oppinut, oli se sitä, että en kommentoinut työntekijän sanoihin millään tavalla, koska ei siitä olisi mitään hyötyä ollut.

Mietin vain ja juttelinkin tästä toisen työkaverin kanssa... miksi ihmeessä minulle on ihan itsestään selvää, että tämä asukas voi pitää kireitä farkkuja vaikka vanhaksi mummoksi, sukikoot myös hiuksiaan minkä kerkiää? Tässähän on kuitenkin kyse ihmispersoonasta... en minä ainakaan pitäisi yhtään jos joku tulisi komentelemaan minulle, miten minun pitäisi pukeutua! En myöskään käsitä sitä, miksi jotkut tuntuvat luulevan, että esimerkiksi meidän asukkailla on helppoa pyytää meiltä apua? Ok, ehkä he ovat tottuneet siihen, mutta kyllä nyt suurin osa näistä aikuisista ja "täysipäisistä" ihmisistä varmaan haluaisi tulla toimeen juuri niin itsenäisesti ja niin pitkään kuin vain pystyy. Mur!