- Ali on poikkeus. Hän ei saa lainkaan palkkaa eikä kuulu edes palveluskuntaani. Hän on orjani.
Baptistien katsoi silmät suurina kreiviä.
- Ettekö usko sitä? kysyi Monte-Cristo.
Sitten hän sanoi arabiaksi saman mitä oli sanonut Baptistienille ranskaksi.
Ali kuunteli häntä rauhallisen näköisenä. Sitten hän hymyili ja meni suutelemaan Monte-Criston kättä.
Tämän pienen lisäopetuksen jälkeen Baptistien oli entistä kummastuneenpi. Monte-Cristo antoi hänelle merkin poistua, ja kamaripalvelija noudatti määräystä.
Ali seurasi kreiviä työhuoneeseen ja viipyi siellä pitkään.
- - -
Niin MITÄ!?
mikä orja se nyt taas sitte olikaan.