Pitihän sitä lähteä Scandinavian Hunkseja katsomaan, että tiedän, mistä nuo naiset oikein kohkaavat. Eipä siitä esityksestä paljon mitään nähnyt, edessä kun oli valtava naismuuri, jonka läpi ei nähnyt. Onneksi iltani pelasti työmatkalla oleva pukumies, joka otti mut reppuselkäänsä, että näkisin edes vähäsen. Ja tarjosi riittävästi gt:tä, ettei jäänyt harmittamaan, etten nähnyt koko esitystä kunnolla. Toivottavasti mä en sotkenut sen pukua pahasti kengilläni.