IRC-Galleria

Tyttö oli ihan itse valinnut kortin ja kirjoittanut nimensä (toki isin avustuksella) korttiin! On meillä varsinainen ihmelapsi! Kiva äitienpäivä oli, sain kakun ja lahjan. Kukkia en saanut, kun niitä sain aiemmin viikolla ja ne olivat vielä eläviä.

3 kk -neuvolassa saatiin mitoiksi 61 cm ja 6080 g. Eli hienosti kasvaa keskikäyrän tuntumassa! On sille semmoset makkarat jo muodostunutkin, ettei taida olla ruuasta pula. Likka on oppinut jo vaikka mitä temppuja, mm. sen, että jos ei nukuta mutta äiti laittaa silti nukkumaan, niin äitille kannattaa hymyillä ja jokellella, koska silloin se yleensä ei raaski lähteä pois ja jättää tyttöä yksin. Ovela tyttö!

Nyt on reissattu. Ekaks oltiin viikko Levillä, oli kivaa käydä vähän rinteessä ja ladulla ja tutkia talolehtiä mökillä. Sitten suunnattiinkin Tampereelle Wapun viettoon, sielläkin oli kivaa. Tyttökin pääsi mukaan ensimmäiseen Suomineidon lakitukseensa rintarepussa. Tosin hän nukkui melkein koko kaupunkireissun ajan, mutta heräsi juuri sopivasti teekkarihymnin aikoihin. :D Wappupäivä vierähti perinteisesti Rosson terassilla, ja nyt on ensimmäinen virallinen julkiravintolaimetys suoritettu. Luojalle kiitos imetyspaidoista ja pashminahuiveista!

Sekin edistyy. Kaupat on tehty pari viikkoa sitten, tänään pistetään nimet tonttipaperiin ja keittiösuunnitelmaa on tehty jo yhden firman kanssa. Tänään huudattamaan seuraavaa.. Se on kivaa! Talopaketti tulee tontille heinäkuun alussa, saa nähdä, päästäiskö jo jouluksi uuteen OMAAN kotiin..

Käytiin viime viikolla parin päivän reissulla Tampereella tytön kanssa kahdestaan, kun isi oli pohjoisessa työmatkalla. Hienosti meni, tyttö nukkui autuaasti autossa (se on se dieselin pörinä ku niin rauhoittaa..) ja vieraitten aikana hän käyttäytyi niin enkelimäisesti. Äitin kanssa kahden ollessaan onkin sitten huutamisen vuoro..

Tyttö kasvaa kovaa vauhtia, 2 kk -neuvolassa painoa oli himpun yli viisi kiloa ja pituuttakin jo 57 cm. Isin suuri koko selittää kuulemma kovan kasvun, neuvolatädin mukaan.

Ristiäiset meni mainiosti, päivänsankari nukkui autuaasti koko seremonian ajan kummitädin sylissä ja kaffitellessa hän viihtyi mainiosti sukulaisten sylissä. En muista nähneeni koko lasta ennen kuin vasta iltaruokailun aikaan.. :D Niin ja mä olin ahkera ja leivoin melkein kaiken ihan itse! On mussa ainesta perheenäidiksi, ihan selkeästi.

Ton likan kanssa, siis. Päivät menee tehokkaasti syödessä, vaippoja vaihtaessa ja ulkoillessa. Välillä vähän nukutaan. Yöt meneekin sitten aina jännityksen vallassa, että nukkuuko tyttö vai ei ja kuinka usein hän päättää haluta syödä. Äiti on vähän väsynyt, juu, mutta onneksi on äitiysloma.. Ristiäisetkin on ensi lauantaina, mä en tiedä kuka ne järkkäisi.. Kaupan täti varmaan suostuisi leipomaan.. :)

Maanantaina 12.2 meidän prinsessa näki päivänvalon. Tai oikeastaan synnytyssalin valot, olihan jo ilta.. Nyt ollaan kotosalla ja opetellaan olemaan. :)

Sittenkin. Parin viikon päästä. Jos ei itsekseen ymmärrä, niin sitten käynnistetään. Huih!

Odottavan aika on pitkä, niinhän sitä sanotaan. Nyt on kuitenkin talon pohjapiirustus saatu sopivaksi ja lähetelty hieman tarjouspyyntöjä. Mä en malttaisi odottaa, että pääsee valitsemaan sisustusmateriaaleja!