Olipa rankkaa! Mun maha ei oikein tykännyt muuttotouhuista, välillä vihloi ja nipisteli niin, että oli jätettävä muuttohommat hetkeksi miehen ja appivanhempien kontolle. Vielä yksi kuorma haettavana Tampereelta, mutta mun viimeinen Hervantahetkeni oli jo eilen, mä en enää sinne ehdi, mies saa hoitaa loput. Niin on taas yksi aikakausi takana, Tampereella tulikin oltua kahdeksan vuotta. Uusi paikka ja uudet kuviot edessä, jänskää.