IRC-Galleria

Ensin pikku ajelulle pikkuVolvolla ja sitten pitäisi jossain vaiheessa raahautua kaupunkiin avajaisiin. Mä oon ihan kalkkis, joku fakin tanssiravintola. Mutta ei se mitään, Mikko Mäkeläisen takia ihan mitä vaan. Nih. Ja huomenna stadiin ryyppäämään. Eiku viettämään sivistyneesti iltaa naisten kesken. Ihan oikeesti.

Oli niin rankka puristus aamulla, että nyt on aivan puhkiolo. Miten yksi tentti voikaan viedä ihmisestä noin mehut? Huh. Nyt olisi nollaus tarpeen. Hmm.

Varattuna opiskeluun. Mut jätetään jopa yksin kotiin, ainakin osaksi viikonloppua, jotta saisin kunnolla luettua. Eikös olekin reilua? Mä kyllä tiedän tasan, mitä teen, kun olen yksin kotona. Lukeminen tuskin kuuluu siihen,vaikka kuinka yrittäisi. Ihanaa, kun saa katsella just semmosia leffoja kuin itse haluaa ja syödä just sitä mistä itse tykkää. Ihanaa!

Voiko joku olla "aikuisena" niin hölmö, että menee pökkäämään kielensä kiinni jäiseen metalliin kun ulkona on -20 astetta? Ei varmastikaan, ellei ole yllytyshullu. Mutta mottonihan on, että kaikkea pitää kokeilla, ainakin kerran. Nyt on sekin kokeiltu. Vähitellen alkaa kieli parantua, mutta autossa on edelleen veriläikkiä. Kivat bileet siis oli, juu.

Tää valtio on perseestä, niin syvältä ja poikittain ettei tosikaan. S**tanan verottaja.

Lyhyestä virsi kaunis.

Nyt se talvi tuli, ilmeisesti. Onneksi tajusin hyödyntää jäätävän ilman ja sulatin pakastimen. Ei ole kuitenkaan kivaa olla ulkona, kun silmät vuotaa ja kyyneleet jäätyy poskille. Kerrospukeutuminen on nyt taas IN, muuten olisin varmaan kuollut salilta kotiin kävellessä.

Kyllä nyt on komiaa. Pitääpä leikata tuo kuva lehdestä, ihan hyvä siitä tuli. Onneksi on niin hyvät sivuprofiilit, ettei siitä kukaan meitä tunnista.

Eräästä lehdestä soitettiin, voisivatko tulla kuvaamaan meitä erääseen lehtijuttuun. Mikäpäs siinä, on varmaan aika hassua mahdollisesti nähdä pärstänsä lehdessä. Hih.

Niissä on aina niin ihana tunnelma. Koko kylä kansoittaa ensin yhden paikallisen ravintolan. Pilkun jälkeen koko kylä kokoontuu viereiselle torille grillijonoon. Tottakai joka kylässä on aina yksi hullu, joka haluaa tapella kaikkien kanssa. Ja tietenkin se olen aina minä, joka joutuu keskelle happeningejä. Onneksi meillä on Poliisi, koko kansan ystävä, jolla tosin kestää tulla pikkukaupunkiin Jumalan selän taakse puoli tuntia. Siinä ajassa on ehditty jo hakata mehut pihalle kaikista, jotka uskaltavat tulla 50 metrin päähän kylähullusta. Siis jos se kylähullu oikeasti uskaltaisi jotakin tehdä, sillähän on yksi kaveri toppuuttelemassa ja pitämässä muut erossa kylähullusta. Loppupeleissä kylähullu makaa maassa ilman vaatteita ja itkee. On se niin ihanaa, Suomen pikkukaupungit rulaa!

Parin tunnin hiihtolenkki ja suihku takana. Nyt on hyvä ruveta maistelemaan baarikaapin antimia. Miten ihanaa onkaan olla yksin kotona, ah!