IRC-Galleria

Yö pilvetön tummenee.
Kuu luo valoaan järven pintaan.
Tähdet pienet kaukaiset välkkyvät.
Yksin pienellä kivellä rannalla istun kyyristyneenä.
Kyyneleet vierii polvelleni.
Kaukaa musiikkia hiljaista, sitä kuuntelemaan jäin.
Nuo hiljaiset sävelet peittyy luonnon äänien alle.

Tämä kaikki, yksinäisyys, yö, kuu ja tähdet, ja hiljaiset sävelet saavat minut miettimään.
Unelmia toteutumattomia, ja sinua sekä minua.
Hetkiä pieniä suloisia.

Taas vajosin menneisyyteen.
Olithan ensimmäiseni.

Metsä luo synkkiä varjojaan.

Vaikka et välittäny, pidit minua sentään lähelläsi, kuuntelit.
Ymmärsitkin ehkä jotenkin minua.
Näin väitän, koska tältä minusta tuntuu.
Tuoksusi, kun haista, se saa kylmät väreet liikkeelle.
Kun ajattelen sinua ja tekojasi mietin, se saa minut surulliseksi.
Sait minut tuntemaan itseni halvaksi, helpoksi.
Sinä osaltasi muutit minua.
Olet osa menneisyyttäni.
Pien pala niitä asioita, joita kadun, kaduin, tai tulen katumaan.
Katseen luon järvelle kaukaisuuteen.
Maailma on mahdollisuuksia täynä.
Sen ymmärrän, ja kuljen eteenpäin.
Anteeksi annan ja pyydän.
Näkemiin, ei muistella pahalla.