IRC-Galleria

Kaikki ne virheet mitä on tullut tehtyy,
niitä käsistäni en saa pestyy.

Kaikki se tuska ja suru tulee kauan mun sydäntä raapii,
Se sama vanha paha jota aiheutin selkäni takana vaanii

Läheiseni on enää viholliseni,
Viholliseni tulee olemaan läheiseni

En oikeesti usko et pystyn elämän polkuun enää rakentaa siltaa,
Koska oma tahraamani musta veri suonissani virtaa

vaikka taistelen tätä vastaan aamusta iltaan,
Silti todennäköisesti tämänkin mokaan

En kuitenkaa anna periksi kaikelle tälle,
vaikka jokainen teistä kaataisi paskaa mun päälle

kaikkeen tottuu ja tunteet häviää,
täytyy vaan katsoa sitten mitä jäljelle jää




elämä voi joskus olla surullista. koska tässä maailmassa eläminen on jokaiselle vaarallista,
välil tapahtumat pistää miettii asoita, kelaa vaan kaikkia surutarinoita,
vaikka ne tulee aina sattuu, sitä pitäis ymmärtää että näinkin voi tapahtuu,
siksi jokaisen pitäisi elää täysillä aina, muistaa tuttuja ja yrittää ettei suru paina,
mutta suru on se joka syvälle iskee, se saa miettimään miksi on ollut jollekkin ilkee,
pois menneitä pitäisi muistaa enemmän, jottei niiden elämä ole muita yhtään sen vähemmän,



Aika kuluu ajat muuttuu, joskus sitä vaan tälle maailmalle suuttuu,
mutta miksi syyttää maailmaa, ei se sen vika oo että elämä ei aina ole aurinkoista ilmaa,
ajatuksia mietteitä aina läpi yön, miettii mitä saanut palkaksi raskaan työn,
Ei ihminen voi aina onnistua elämässä, pitäisi vaan jokaisen yrittää pysyä oikealla polulla tärkeässä,
joskus tuntuu et mokia mokien jälkeen, aina vaan samat virheet jälleen,
Ehkä sitä joskus oppii valitsemaan ja tietämään, ettei aina joudu vaikeita kysymyksiä kiertämään,
joskus vaanii muistot ne entisestä elämästä, ehkä kaipaan sitä ehkä jotain uutta en lakkaa yrittämästä,
Aina yrittää olla jokaiselle hyvä kaveri, mutta nykyään tukena vain kynä ja paperi,
Ei tää ole valitusta elämästä, vaan muistutus kaikille puukosta terävästä,
putoaminen pohjalle saa aina ihmiset ajattelemaan. ja nousu ylös saa toiset valittelemaan,
Taistelu jatkuu aina elämän polulla, ei sitä mullekkaan koristeltu koruilla,
joko taistelussa muututaan vahvemmaksi, tai sitten kaadutaan yhä heikommaksi,
jokainen päivä on uusi alku, aina pitää valita se oikea polku,
huominen on aina huominen, se on aina se uuden polun luominen,



Miksi kaikkien pitää aina sotii keskenään, jokainen voisi aina miettia itse mitä meni tekemään,
Ja miksi jokaisen pitää tarttua aseisiin aina, se on nyt selvaa et joku siitä tulee aina olemaan vainaa,
mutta tottahan se on ettei puhuminen auta, vaikka siinä olisi pahoja sanoja ja jumalauta,
Onhan se ihminenkin taistelunhaluinen, joillekkin vaan on jäänyt se että veri on hyvän makuinen,



Kaikki luulevat että sanat ovat vaan sanoja, Mielestäni ne saavat aikaa yleensä tunteita pahoja,
mutta henkisesti saa ihmisen niillä tuhottua täysin, vaikka moni sitä epäileekin täysin,
fyysisesti voit aina satuttaa, mutta sekin tuskaa ja kipua ajattelun sanoin tavuttaa,
sanat on myös vapaus elämään, saat ilmaista tunteesi ja mennä riveillä kävelemään,
muista ettei kannata toista mennä satuttamaan, sillä silloin joku saattaa tulla sut turmioon taluttamaan,
Sanoilla voit myös kirjoittaa toisen elämää, jos alat toisesta valheita keräämään,
vääryys jota sanoilla saa aikaan, sillä voi nujertaa ihmisiä ja häpäistä vainaan,
Onneksi paljon hyvääkin niillä tehdä voi, pieni sana pieni teko suuri merkitys se ilon toi,
yksi sana oikealla hetkellä, voi saada ihmisen tajuamaan eron nykyisyydellä ja menneellä,
yksi sana vain sinua varten, sen surun ja hädän hetkellä tartten,
niitäkin sanoja on monia, jotkut pelastaa jotkut aiheuttaa sotia,
se tulee aina olemaan sinun valintasi, kunhan muistat vain kuulla sydäntäsi,


elämä voi joskus olla surullista. koska tässä maailmassa eläminen on jokaiselle vaarallista,
välil tapahtumat pistää miettii asoita, kelaa vaan kaikkia surutarinoita,
vaikka ne tulee aina sattuu, sitä pitäis ymmärtää että näinkin voi tapahtuu,
siksi jokaisen pitäisi elää täysillä aina, muistaa tuttuja ja yrittää ettei suru paina,
mutta suru on se joka syvälle iskee, se saa miettimään miksi on ollut jollekkin ilkee,
pois menneitä pitäisi muistaa enemmän, jottei niiden elämä ole muita yhtään sen vähemmän,
Antaa niille kaikki kunnioitus ja rakkaus, ei niile riitä pelkkä kynttilä tai hartaus,

Kaikille Elämänsä Elämän sotilaille ja kaikille joittenka elämän polku loppui liian aikaisin...