on siellä tutut ja vieraat
tuntemattomat löytävät toistensa luo
on monenlaista seuraa
ei kenenkään ole lupa olla onneton
on pidettävä hauskaa
otettava kaikki se minkä rahalla saa
ja maksetut tunteet
kestää vain hetken kunnes katoaa
yön yksinäinen tahtoo karkuun
kaipuutaan kauaksi pakenee
juo vuosikertaa rakkauden laskuun
ja välimatka pitenee
pian taas valot sammuu
musiikki lakkaa taas jälleen liian aikaisin
ja tie tyhjään kotiin
on hiljainen aivan niin kuin eilenkin
yön yksinäinen tahtoo karkuun
kaipuutaan kauaksi pakenee
juo vuosikertaa rakkauden laskuun
ja välimatka pitenee
yön yksinäinen tahtoo karkuun
kaipuutaan kauaksi pakenee
juo vuosikertaa rakkauden laskuun
ja välimatka pitenee
Tajusimpa tässä kuinka yksinäinen sitä oikeasti loppujen lopuksi onkaan.
Onneksi on sentään kaverit ja sukulaiset ja aina kotona odottava Jussi :)
Vaan jospa joskus? :)
Vaikka fiilinki on vähän tällainen, niin silti on iloinen mieli ^^