Repeilen täällä yhdelle jutulle itsekseni.
Mutta toisaalta murhemielisyys painaa päätä tyynyä kohti.
Murhemielisyys luultavasti johtuu jostain ihan typerästä asiasta. Annamme sen siis olla.
Tahtoisin olla hyvä kuvaaja. Omasta mielestä ihan jees olenkin (jos ihmiskuvausta ei lasketa). Ainoa kurjuus on että minulla on jees kamera, joka ei kuitenkaan tunnu tarpeeksi jeesiltä. Tai sitten vaan osaa käyttää sitä. Mutjuu, oikeesti se ei oo hyvä kyl sit periaatteellisesti ajateltuna. Mut kaipa se vielä vuoden ajat handuissa pysyy, jonka jälkeen sitten revin rahat järkkäriin. No enivei. Pitäs kuvaamaankin eksyä joku päivä, vaikkapa huomenissa mikäli kamerasää (= sää jolloin kamerani ottaa fiksuja kuvia ts. aurinkoa ja valoa <:) on. Voisi lähitallille mennä aitojen taakse hevosia kiusaamaan ^^
Nyt kuitenkin todella kurjaa se, että joutuu murusesta olemaan pitkään erossa. Koulun takia. Jes. Ja vielä pahemmaksi sen tekee se, ettei toinen osapuoli tunnu noteeraavan sitä juurikaan. Tiedä sitten, liekkö vain huomionkipeyteni pyörityksiä. Näin minusta vaan tuntuu. On minulla muitakin mietteitä hipaisten näitä asioita, mutta niistä puhun muille ihmisille. En tässä, en teille, ei yleisesti. Toivoisin vaan että kaikki voisi jatkua näin, näillä urillaan erityisen pitkään.
Mutta jotain positiivistä on se, että Angels tulee pian ja sitten pääsee keikkailemaan tavastialle <: Ehkä murun, ehkä Iiris kaverin tai ehkä Jennan kanssa. Asiat riippuvat ja roikkuvat. Liput ajattelin kuitenkin tilata ensi viikon parhaammalla puoliskolla. Kuka mukaani sitten tuleekaa, vai tuleeko kukaan. Saa nähdä. Pärjään minä siellä yksinkin pulisetien raiskattavana. I don't care.
Loppuun kuitenkin tarvitaan vielä negatiivinen säkeilmä.
Menen lukemaan 20 sivua kansantauteja, heippa.