Tyttö katsoo peiliin sirpaleiseen,
ei jaksaisi herätä aamuun uuteen.
Hän tahtoisi nukkua,
vaan ei unelmiinsa hukkua.
Tyttö käpertyy peittonsa alle,
liikaa muistoja murehtivalle.
Jatka päivä kerrallaan.
Ei ole sydän enää ennallaan.
Elä kanna raskasta taakkaa,
Ettet saa enää syvempää haavaa.
Katsot auringon nousua.
Tiedät murheesi voisi poistua.
Mutta silti mietit,
mihin katosi rakkauden liekit.
Voitko kokea uudelleen koskaan samaa,
kun myönsit hänelle rakkauden valaa.
Jatka päivä kerrallaan.
Ei ole sydän enää ennallaan.
Elä kanna raskasta taakkaa,
Ettet saa enää syvempää haavaa.