IRC-Galleria

Ei! Et saa lähteä vielä! Sydän ulvoi rinnassani.
Nouset ylös sängystä ja laitat vaatteita päällesi.
"Haluaisitko kahvia ennen kun lähet?"
"En. Juon sit koton."
Tuntuu kuin sydän olisi riistetty rinnastani. Miksi vastasit niin kylmästi minulle? Nousen ylös sängysä ja astelen keittiöön. Katson ulos ikkunasta. Koleaa. Vettä on satanut varmasti jo monta tuntia. Kuulen askeltesi tulevan myös keittiöön. Pysähdyt taakseni ja kiedot kätesi ympärilleni.
"Mitäs mietit?", kysyit kun tajuat minun tuijottavan vain ulos synkkää ilmaa.
"En mitään," vastaan ja koitin pitää ääneni kurissa, ettet kuulisi pettumystäni. Lasket otteesi irti ja lähdet kävelemään eteiseen laittamaan kenkiä. Seuraan sinua pää painuksissa.
Kun olet saanut kenkäsi jalkaan katsot minuun hiljaa. Lähde jo. Ala painua. Et sinä minua halua.
"Heei, elä oo tommone" sanot ja suljet minut halaukseesi. Olen hiljaa.
"Mun pitää nyt oikeesti lähteä"
"Jaa" vastasin hiljaa.
"Kyllä me ruusu vielä nähään," sanot ja huikkaat vielä suukon ennen kuin lähdet.
Ovi sulkeutuu edessäni. Tuijotan sitä. Kuuntelen kuinka ajat pihan poikki pois. En saa henkeä. Sinä lähdit pois. Polveni pettävät ja lyhistyn lattialle. Miksi? Miksi en saa henkeä? Kyyneleet alkavat nousta silmiini. Peitän kasvoni kämmeniin. Sydän huutaa tuskasta, sattuu. En pysty lopettamaan. Lopu jo!