Muistan sen aamun kun heräsin viereltäsi ensimmäisen kerran.
Sinä silitit hiuksiani.
Paremmin en olisi enää voinut herätä.
Muistan sen yön kun pidit minua sylissäsi.
Kiedoit kätesi ympärilleni.
Silitit kättäni.
Suutelit otsaani.
Parempaa en olisi voinut toivoa.
Mutta kuitenkin.
Sinä käänsit selkäsi minulle.
Et pidellyt minua enää.
Vaikka saman peiton alla olimme.
Tuintui silti, kuin osilit ollut paljon kauempana.
Kätesi ja huulesi eivät enää koskettaneet ihoani.
Saisinko enää kokea niitä hetkiä joita olin odottanut?
Saisinko vielä tuntea kätesi ympärilläni?
Vai olenka sittenkin jo menettänyt sinut viereltäni pois?
Olinko sittenkin...?
Pelkkä laastari haavoihisi?
Uusimmat blogimerkinnät
- tadaa 28.05.
- ei oo ei, nähty vaa 115 leffaa 08.01.
- R.I.P 07.01.
- ... 06.11.
- kih 05.11.
- heheh 04.11.
- hmh.. 03.11.
- aamut... 17.10.
- the siivooja 16.10.
- mjääää 15.10.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2010 (3)
- ▶ 2009 (296)
-
▼
2008 (746)
- ▶ joulukuu 2008 (68)
- ▶ marraskuu 2008 (54)
- ▶ lokakuu 2008 (82)
- ▶ syyskuu 2008 (76)
- ▶ elokuu 2008 (76)
- ▶ heinäkuu 2008 (69)
- ▶ kesäkuu 2008 (59)
- ▶ toukokuu 2008 (72)
- ▶ huhtikuu 2008 (54)
- ▶ maaliskuu 2008 (52)
- ▶ helmikuu 2008 (53)
- ▶ tammikuu 2008 (31)
- ▶ 2007 (227)
- ▶ 2006 (24)