Täs sitä taas viel ollaa koneen eessä.
Ei pysty menemää nukkuu.
Jonin kanssa jutellu.
Olo ehkä vähä helpottanu ku pystyy juttelee jonkun kanssa.
Kiitos taas Jonille ku on jaksanu kuunnella mua .
Aamulla pitäs jaksa nousta kaheksa jälkee ja kymment vail ysi kouluu.
Että eipä ole pal paskaakaa nukkumis aikaa enää.
Verrattuna tietty sihe kui pal mä tartten aikaa et oon pirtee aamulla.
Elikkä pitäs jossa kympilt saaha saman tei unta ku menee nukkuu.
Mut semmost päivää saaki oottaa...
Viikoloput o sillee perseestä ja sillee hyvii.
Perseestä ne on sen takii ku sillo valvoo liikaa,
Hyvää niissä on sillo ku ei oo valvonu ja saa nukkua pitkää...