Miks muistot piti mennä Sallan pois lähtöön?
Miks niistä siihen 12-13.2 väliseen yöhön?
Jotkut ehkä tietää.
Mutta harvat.
Kaikki ei olisi enää ollut niinkuin ennen.
Miksi piti yrittää?
Miksi jälkeenpäin tulee niin paha olla kun muistelee sitä.
Miksi masennus tulit taas takaisin hyökyaallon lailla.
Jättäisit minut rauhaan.
Miksi niin tyhjää,
miksi niin yksinäistä?
Tahtoisin elämän takaisin sellaisena kuin se oli ennen tätä kaikkea.
Elää tietämättä asioita joita olisin jättänyt tekemättä,
eläisin ilman ystävää jonka poismeno tuotti niin loputonta surua.
Elää tietämättäkään mikä on masennus elämässäni.
Tai,
olisi olematta ollenkaan.
Nobody can't take this sorrow away from me.
For all those times you stood by me
For all the truth that you made me see
For all the joy you brought to my life
For all the wrong that you made right
For every dream you made come true
You were my strength when I was weak
You were my voice when I couldn't speak
You were my eyes when I couldn't see
You saw the best there was in me