IRC-Galleria

Äh.. taas palkka tuli tilille viikko sitten ja nyt mulla on enää muutama kymppi jäljellä. Laskut ja vuokra piti maksaa, ruokiin menee ihan älyttömästi ja bussikorttikin täytyy ladata. Uudet talvikengät on pakko hankkia, koska ulkona on liukasta. Kaverit pyysivät leffaan. Joudun tällä kertaa kieltäytyä, koska mulla ei yksinkertaisesti ole varaa sellaisiin ylellisyyksiin.

Nämä ongelmat pyörivät varmaan monen nuoren ja aikuisen pääkopassa. Onko oikein, että sosiaalisesta elämästä tai terveellisestä ruoasta joutuu kiristää, koska ei ole rahaa? Joutuuko oikeasti syömään pakastepizzaa ja kattilan pohjaan liimautuneita makarooneja, koska ei ole varaa terveelliseen safkaan? Keräsin muutamia vinkkejä, jotka saattavat auttaa.

Suunnittele/harkitse mitä ostat
Tarvitsetko juuri sitä viisipäistä hiusharjaa tai kokispulloa joka ilta? Lisäksi kauppaan kannattaa mennä kauppalistan kanssa ja ostaa ne asiat, mitä siinä listassa lukee. Ei tule ostettua turhuuksia. Ja palauta ne kokispullot kauppareissulla, saat pari lanttia lisää.

Laske tulot ja menot
Aikuistumiseen kuuluu se, että tuloja ja menoja täytyy vähän vertailla. Kannattaa laskeskella etukäteen, että paljonko pakollisiin menoihin tulee menemään ja paljonko saat rahaa. Voit nostaa käteiseksi ne käyttörahat, jotka jää yli muiden menojen jälkeen. Silloin on helpompi nähdä, paljonko kulutat. Jos et halua tinkiä vaikkapa vaatteista, kuntosalista tai ulkona syömisestä, päätä rahamäärä, jonka voit kuukaudessa sijoittaa kyseisiin asioihin. Esim 20€ ulkona syömimiseen, 20€ vaatteisiin. Ei yli sen määrän.

Suosi jalkoja ja terveyttä
Olisiko joskus mahdollista, että ei menisikään kouluun tai töihin autolla tai julkisilla, vaan hankkisi pyörän ja hurauttaisi sillä? Pitkän päälle rahaa säästyy huimasti ja kroppakin sekä ympäristö kiittää.

Tee eväitä
Ulkona syöminen on melko kallista. Jos opettelet tekemään eväitä edes muutamana päivänä, säästät jo rahaa. Tee illalla kolminkertainen satsi ruokaa ja pistä jämät eväslaatikoihin ja töihin mukaan!

Mitä voi tehdä ilmaisiksi?
Kun käyttää vähän mielikuvitusta, keksii paljon asioita, joihin ei tarvitse rahaa: Ulkoilu, kirjastot, kaverin kanssa leffan katsominen. Ei ole vaikeaa selvittää, mitä muuta paikkakunnallasi voi tehdä ilmaisiksi. Jotkin museot ovat esimerkiksi ilmaisia ja nykyään järjestetään paljon erilaisia ilmaistapahtumia.

Kirpparit ja kierrätyskeskukset
Olen säästänyt itse rutkasti rahaa, kun olen ostanut asioita, mitä tarvitsen. Tai jos tekee mieli uusia vaatteita, myyn kirpputorilla vanhat vaatteet pois ja sitten voin käydä katsomassa uusia. Ehdoton suosikki on myös kirpputorit ja nykyään netissä toimivat kirppikset. Niistä tekee toisinaan tosi hyväkuntoisia löytäjä. Lisäksi se on ekologista, hyödyksi vaatteen myyjälle ja ihan hauskaa ajanvietettä muutenkin!



Laita säästöön/keksi jokin asia, mihin säästät
Laita tietyin väliajoin, vaikka kuukausittain, rahaa säästöön tulojesi mukaan. 20€ kuukaudessa on jo 240€ vuodessa. Toimiva tapa on myös asettaa jokin tavoite, johon säästät, kuten ulkomaanmatka tai se uusi fillari. Sitten sinulla on jokin asia, joka motivoi säästämään!

Valinnat
Valintoja on pakko tehdä ja asioita priorisoida. Eikö olisikin mukavaa, jos voisi aina tehdä ja saada kaiken, minkä haluaa? Elämä ei vaan pyöri niin ja jokaisen ihmisen täytyy tehdä välillä esimerkiksi tämä vaikea päätös: Netflix vai Spotify?

Terkuin Suunta-ohjaaja Lotta

Jevgeni Särki kirjoittaa Suomen suurinta yhden henkilön ylläpitämää elämäntaitoblogia. Sain haastatella häntä ja kuulla tarinan siitä, miten hän päätyi ammattibloggariksi. Näin se menee:

”Uskallanko seurata unelmiani ja lähteä tekemään sitä, mikä tuntuu oikealta? Vai valitsenko varman ja turvallisen koulu- ja urapolun? Olen Jevgeni Särki: ammattibloggaaja, kirjailija ja puhuja. Ja esimerkki ihmisestä, joka valitsi seurata unelmiaan. Tämä ei kuitenkaan ole se tyypillinen ”seuraa unelmiasi ja onnistut”-tarina.

20-vuotiaana en oikein tiennyt, mitä elämässä tekisi. Olin käynyt armeijan, tein pätkätöitä kuten toimistohommia, järjestyksenvalvontaa, graafikon hommia, narikkaa. Mikään ei kuitenkaan tuntunut oikealta.



Vuonna 2011 sain päähänpiston: haluan alkaa bloggaamaan ammatikseni! Aiheeksi halusin elämäntaidot, eli miten pärjätä elämässä ja ihmissuhteissa. Käsitin toki, että kuulostaa naurettavalta neuvoa muita elämässä 20-vuotiaana kaverina, mutta halusin sitä niin kovasti, että päätin yrittää. Kun ilmoitin päätöksestäni lähipiirille, vastaanotto oli aika huono. Erityisesti äitini inhosi ajatusta. Hän olisi halunnut minulle perinteisen työuran ja seuraavat pari vuotta hän lähettelikin minulle viikoittain työpaikkailmoituksia ja kehotti ”oikeisiin töihin”.

En suinkaan lopettanut työntekoa, kun lähdin seuraamaan unelmiani. Usein unelmiaan seuraavat puhuvat jälkeenpäin siitä, kuinka he onnistuivat siksi, että uskalsivat tehdä ”suuren loikan” ja ”pudottautua tyhjän päälle” eli lopettaa kaikki työt ja koulut ja keskittyä pelkästään siihen itselleen tärkeimpään juttuun. Näihin sankaritarinoihin kannattaa suhtautua varauksella. Yleensä niitä kerrotaan jälkeenpäin siksi, että saataisiin oma polku vaikuttamaan hohdokkaammalta. Oikeasti todella harva uskaltaa pudottautua täysin tyhjän päälle, ja miksi edes pitäisi?

Minä tein jatkuvasti jotain muuta bloggaamisen lisäksi. Olin kokopäivätöissä ensin vakuutusyhtiön toimistolla, sitten erään suuren sähköyhtiön toimistolla. Keksin, että minun kannattaisi opiskella myös jokin ammatti, ihan vain kaiken varalta. Päädyin siis liiketalouden tradenomiksi Haaga-Heliassa. Ajattelin, että liiketalouden osaaminen auttaa myöhemmin ihan kaikessa, mitä ikinä vain keksinkin tehdä. (Ja se on pitänyt paikkaansa!)

Työn ja koulunkäynnin ohessa keskityin kehittämään uraani bloggaajana, hioin taitojani, opettelin kirjoittamista, tutustuin pikkuhiljaa muihin alan ihmisiin jne. Kehitys oli piinaavan hidasta, mutta silti jatkuvaa. Tiesin, että jos vain jatkaisin tarpeeksi pitkään, tulosta alkaisi syntyä. Ja niin tapahtuikin: kävijämäärät blogissa kasvoivat jatkuvasti ja sain enemmän huomiota.

Koska pelkkä blogi ei tuota kunnolla rahaa, päätin laajentaa kirjoihin. Jos osaa kirjoittaa blogia, osaa kirjoittaa myös kirjoja. Vuonna 2013 julkaisin ensimmäisen kirjani, vuonna 2014 kaksi seuraavaa ja vuonna 2015 ensimmäisen yli 300-sivuisen kokopitkän kirjan. Laitoin ne myyntiin blogin kautta ja edelleen saan niistä rahaa. Ei sillä rahalla ihan elä, mutta lähelle kyllä pääsee.

2014 vuodesta aloin myös pitämään kursseja (samoista aiheista kuin blogissani) ja puhekeikkoja. Niistä saan loput rahat elämiseen. Vuosi 2016 oli ensimmäinen, jolloin elätin itseni kokonaan omalla työlläni ilman, että nostin tukia. Nämä 6 vuotta bloggaajana ovat olleet todella kivoja, mutta myös haastavia. Ei pidä ajatella, että haluamansa asiat saisi aina helposti tai nopeasti. Minulla meni siihen kuusi vuotta ja joillain vielä pidempää. On myös okei tavoitella unelmiaan kaiken muun työnteon ja koulunkäynnin ohessa. Sekä työ, että kouluttautuminen kannattaa, vaikka aina ei siltä tunnukkaan! :)"

/Suunta-ohjaaja Lotta

Tutustu Jevgenin blogiin täällä: http://elaparemmin.fi/blogi/

Kevät on kiihkeää työnhaun aikaa. Koulut loppuvat, monet vastavalmistuvat ovat siirtymässä työelämään, kesätyöpaikkahaku käy kuumana ja muutenkin työmarkkinat vilkastuvat. Työnhakusivustoilla käy kova kuhina ja jokainen hakija haluaa erottua edukseen muista hakijoista ja saada juuri sen toiveidensa työpaikan. Haastavaa? Kyllä! Mahdollista? Kyllä!

Kun se mielenkiintoinen paikka on löytynyt, niin mitä kannattaa ottaa huomioon työnhaun ensimmäisessä vaiheessa - oli kyseessä sitten työpaikan tai alan vaihto, valmistumisen jälkeinen ensimmäisen työpaikan etsiminen tai vaikka kesätyönhaku? Perustyökalut CV ja hakemus!

Työnhaussa se tärkein tietolähde sinusta on ansioluettelo eli CV (lyhenne sanoista curruculum vitae), joka on tiivistelmä henkilötiedoistasi, taidoistasi, koulutuksestasi ja työkokemuksestasi. Mikäli työkokemusta ei vielä ole kertynyt, voi CV:ssä kertoa lyhyesti myös omista kiinnostuksen kohteista, harrastuksista ja muusta erityisosaamisesta. Tärkeää on, että luettuaan ansioluettelosi, palkkauksesta vastaava ihminen on saanut nopeasti ja ytimekkäästi yleiskuvan siitä, kuka olet ja mitä osaat. Hyviä neuvoja CV:n sisältöön ja valmiita maksuttomia pohjia löytyy esim. täältä: http://ansioluettelo.net/

Toinen tärkeä työkalu on varsinainen työhakemus. Joissain paikoissa on käytössä ns. sähköinen hakemuslomake, johon verkossa täydennetään pyydetyt tiedot. Joihinkin työpaikkoihin taas voi kirjoittaa hakemusosan vapaamuotoisesti. Tällaisessa työhakemuksessa voit kertoa vapaammin, miksi olet kiinnostunut avoimesta paikasta ja miksi juuri sinä olisit hyvä valinta työpaikkaan.
Hakemuksessa voit nostaa tiettyjä työpaikan kannalta merkittäviä osaamisalueitasi tai luonteenpiirteitäsi esiin ja kertoa tarkemmin työhakemuksessa esitetyn osaamisen täyttymisestä kohdallasi. Mikäli työpaikkailmoituksessa pyydetään nimeämään suosittelijoita tai palkkatoive, ne voi laittaa hakemuksen loppuun.
Hyvä työhakemus on myös aina kirjoitettu työpaikkailmoituksen mukaan, eli hakemuksessa vastataan työpaikkailmoituksessa esitettyihin ”vaatimuksiin” ja siitä löytyy hakemuksessa esiintyviä avainsanoja. Muita vinkkejä hyvään työhakemukseen löytyy mm. Duunitori-sivustolta: https://duunitori.fi/tyoelama/tyonhakuopas/tyohakemus/hyva-tyohakemus/

Kun nämä kaksi dokumenttia ovat kunnossa, oikoluettu kirjoitusvirheiden varalta sekä tallennettu pdf-muotoisiksi tiedostoiksi (jotta ne avautuvat vastaanottajankin koneella haluamasi muotoisena), voi lähteä hyvillä mielin hakemaan kiinnostavaa avointa työpaikkaa.



Lisävinkki: Jos työpaikkailmoituksessa on annettu lisätietoja antavan henkilön yhteystiedot ja jokin asia työpaikassa tai ilmoituksessa mietityttää tai kaipaat lisätietoja, ota rohkeasti yhteyttä tähän ilmoituksessa mainittuun henkilöön. Yhteydenotto ennen hakemuksen lähettämistä saattaa myös saada sinut jäämään työnantajan edustajan mieleen paremmin.

Sitten ei muuta kuin peukut pystyyn ja onnea työnhakuun!


/ Suunta-ohjaaja Hanna

Uskaltaisin väittää, että lähes jokainen miettii joskus, että ”Mikäs ihme minusta tulee isona?” Ehkä isäsi haluaa, että sinusta tulee lakimies tai lääkäri, kun itse haluaisitkin olla putkimies tai taidemaalari. Itse olen aina tuntenut paloa luovuuteen, vaikka neurokirurgi olisikin ehkä vanhempien mieleen: Piirrän, kirjoitan, laulan, luen ja niin edelleen. Ala-asteeni oli kirjallisuuskoulu, josta siirryin ylä-asteelle ja lukioon. Unelmani oli ryhtyä elokuvien käsikirjoittajaksi tai opiskella äidinkieltä yliopistossa. Lukion jälkeen yritin hakea kumpaankin, mutta YLLÄRIPYLLÄRI, en päässyt sisään kumpaankaan. Kokeilin hakea myös kansanopistoon radio-alalle, mutta sekään ei napannut.

Sain lukion viimeisten kuukausien aikana töitä McDonald’s:ta. Rahantulo viehätti minua. Tuntui aikuiselta käydä töissä. Olen aina ollut kohtuullisen hyvä asettamaan tavotteita ja myös tekemään asioita niiden eteen. Olin jo lukio-aikana kiinnostunut psykologiasta ja esimerkiksi äitini on kasvatustieteiden maisteri ja monella sukulaisella on opettajan koulutus. Päädyin siis avoimeen yliopistoon lukemaan iltaisin yleisiä kasvatustieteitä – päivät väänsin burgereita mäkkärissä. Rahantuloon jäi helposti koukkuun, vaikkei se ollutkaan unelmaduuniani. Luin kaksi kurssia avoimessa, mutta en koskaan päätynyt hakemaan yliopistoon, koska elämä päätti muuta.

Vuonna 2013 olin ollut noin 1,5 vuotta töissä ja minua alkoi huolettaa tulevaisuus. Kasvatustieteet viehättivät, mutta sekään ei tuntunut ihan oikealta. Päätin varata ajan ammatinvalinta psykologille. Löysin tieni TE-toimistolle, missä mukava naisihminen avasi tietokoneen ja alkoi kysellä kiinnostuksen kohteistani. Jotain kautta päädyimme minulle hieman uuteen alaan, joka kuulosti kuitenkin supermielenkiintoiselta: Yhteisöpedagogi. Wikipedian mukaan yhteisöpedagogit toimivat nuorisotyössä, koulutus- ja ohjaustyössä, suunnittelevat, kehittävät ja edistävät kansalaistoimintaa, ovat lastensuojelun ja aikuiskoulutuksen piirissä. Tunsin langan syttyvän sisälläni ja hainkin Nurmijärvelle Humanistiseen
ammattikorkeakouluun sekä Mikkelin ammattikorkeakouluun. Ensimmäisellä kerralla ei napannut. Toisella kerralla tiesin mitä odottaa, joten suuntasinkin kokeisiin Mikkeliin. Ja pääsin sisään!

Edessä oli paljon muutoksia. Muutin ensimmäistä kertaa omilleni uuteen kaupunkiin. Muistan, että opintojen alussa tunsin yhä pientä epäilystä: Olenko oikealla alalla? Mikä hitsin yhteisöpedagogi? Saanko edes töitä? Nyt olen opiskellut reilu kolme vuotta ja pian valmistun yhteisöpedagogiksi. Olen suorittanut elämää mullistavan työharjoittelun vastaanottokeskuksessa Belgiassa - se avasi minulle kiinnostuksen monikulttuuriseen työhön ja erityisen tuen antamiseen. Olin itsekin melko haastava nuori, ja se on yksi syy, mikä minut motivoi tälle alalle. Haluan tarjota apua ja ymmärrystä myös muille! Lisäksi sain Mikkelistä uusia ystäviä, hulluja kokemuksia ja tietenkin suurta aikuistumista ja ammatillisen identiteetin muodostumista.

Olen puhunut eri taustaisten ystävieni kanssa ammatillisuudesta. Olen huomannut, että ei ole väliä, opiskeleeko ammattikorkeakoulussa, yliopistossa vai opiskeleeko ollenkaan, sillä kaikki painiskelevat jossain vaiheessa sen oikean tien löytymisen kanssa. Lopputulokseni on, että se tie muotoutuu vähitellen. Olen nyt yhteisöpedagogi, mutta saatan edelleen palata kasvatustieteiden pariin – tai sitten ryhdyn putkimieheksi tai taidemaalariksi. Who knows?

Suunta-harjoittelija Lotta

Ajatteletko koskaan arjen ”pieniä” ostoksia, joita tulee lähes päivittäin tehtyä? Niitä ovat esimerkiksi kahvikupillinen tai limupullo päivässä. Ajattelet, ettei pari euroa sinne tänne päivässä ole mitään. Entäpä, jos jättäisit limun päivässä esimerkiksi viikonlopun herkkutuokioon? Säästäisit noin 10 euroa joka viikko, joka olisi kuukaudessa jo 40 euroa. Rahaa jäisi moneen muuhun kivaan, esimerkiksi vaatteiden ostamiseen tai ulkomaan matkoihin tarpeeksi kauan säästettynä.

Vaatteiden ostossakin on suositeltavaa olla tarkka. Mieti, tarvitsetko välttämättä juuri sitä 30 euron paitaa, vai tyytyisitkö ehkä hieman erityyppiseen 10 euron paitaan? Jos todella haluaa ostaa kalliimman vaatekappaleen tai esineen, kannattaa laittaa rahaa säästöön. Mahdollisesta viikkorahasta voi laittaa tietyn summan talteen ja pian olet säästänytkin tarpeeksi rahaa haluamaasi asiaan. Asian eteen olisi siis hyvä nähdä vaivaa jo nuoruusiässä.
Mieti siis, onko ostoksesi todella välttämätön juuri nyt ja kuluta rahaa sen verran, mitä sinulla on varaa kuluttaa.



Ruokaan menee helposti paljon rahaa, varsinkin jos tulee syötyä ulkona useasti. Päivittäinen ulkona syönti tulee paljon kalliimmaksi kuin kotona kokatun ruuan syönti. Niinpä kannattaa tehdä itselleen eväät ainakin kerran tai kaksi viikossa. Se säästää kuukaudessa jo rutkasti rahaa.

Rahan lainaamista kannattaa miettiä harkiten. Onko sinulla tarkka suunnitelma siitä, miten maksat velkasi takaisin? Velat saattavat kertyä pahoiksi ongelmiksi ja niitä on vaikeampi tulevaisuudessa muuttaa. Älä siis elä varojesi yli ja lainaa vain sen verran, mitä olet valmis maksamaan takaisin.

Ostaessasi kallista ostosta kannattaa ottaa selvää, onko mainoksessa puhuttu täysin totta. On hyvä etsiä netistä ennakkotietoa tuotteesta ja muiden ihmisten kokemuksista. Jos ostoksesi ei toimi tai menee heti rikki, raha on tuhlattu turhuuteen.

Puhu rahasta –messuilla osallistuin useampaan työpajaan. Työpajat saivat minut pohtimaan omaa rahankäyttöäni ja muutin heti pienellä askeleella omaa rahan tuhlaustani. Muistakaa, että kotoa lähtiessäsi on hyvä sammuttaa kaikki valot, sillä ne kuluttavat sähköä. Lamppuja ja televisiota ei tulisi pitää päällä, ellei niitä tarvitse sillä hetkellä. Julkisilla liikkuminen on myös huomattavasti edullisempaa kuin omalla autolla meneminen. Siis jos ei ole kiire minnekään, julkisilla liikkuminen kannattaa. Suomessa hanavesi on ilmaista, joten turha sitä on kalliilla kaupasta ostaa, ellei tarve ole välttämätön.

Messuilla kerrottiin myös kirpparien hyödystä. Jos rohkenee luopumaan vanhoista vaatteista, joita ei tule käytettyä, on mahdollista tienata niistä rahaa kirpputorien kautta. Älä siis heitä vanhoja vaatteita roskiin, vaan hyödynnä niitä rahan suhteen.

Uskalla puhua rahasta esimerkiksi läheisillesi. Rahasta puhuminen auttaa tulemaan sinuiksi rahan kanssa, jolloin sen tuhlaustakin on helpompi käsitellä.

Talvisin terveisin,
TETtiläinen Anna

Välineitä taloudenhallintaan:
https://penno.fi/home - Penno arvioi tulojesi ja menojesi perusteella, paljonko sinulla on rahaa käytettävissä kuukautta kohti. Penno myös kertoo, mihin rahasi menevät ja seuraa säästötavoitteesi etenemistä.

http://www.takuu-saatio.fi/ - Täältä löydät sekä Kysy rahasta chatin, Velkalinjan, että paljon tietoa taloudesta/velkajärjestelyistä.

Itselläni todettiin jo 1.luokalla lukihäiriö. Vaikkei lukihäiriöni ollut kovinkaan paha, haittasi se silti paljon tekstin tuottamista. Peruskoulussa eräs inhokki aineistani olikin nimenomaan äidinkieli, koska se oli niin kamalan vaikeaa. Ja tiedän, että en ole ainoa, jolle äidinkieli tai opiskelu ylipäätänsä on tuottanut ongelmia. Kannattaakin aina muistaa, että luki- ja oppimisvaikeudet ovat yleisiä ja niihin saa apua, kun sitä vain hakee.

Omaa lukihäiriötäni on hoidettu vuosien aikana useilla eri tavoilla, ehkäpä kaikkein mielenkiintoisin näistä oli lukihäiriöni hoitaminen musiikin avulla. Itselleni kaksoiskonsonantit olivat aikoinaan lähes mahdottomia ja monta kertaa sanasta kissa tulikin kisa täysin vahingossa. Lukihäiriötäni hoidettiin lähes kaksi vuotta sillä, että kuuntelin päivittäin 10 minuuttia juuri minulle räätälöityä instrumentaalista musiikkia. Hiljalleen noiden kahden vuoden aikana lukihäiriöni alkoi korjaantua – nykyään kissankin kirjoittaminen onnistuu ilman, että siitä tulisi kisa.

Nykyään kirjoitan todella sujuvasti, vaikka virheitäkin toisinaan tulee, mutta kellepä niitä ei silloin tällöin tulisi. Lukihäiriö tai mikä tahansa muu oppimiseen liittyvä ongelma ei siis missään nimessä estä sinua oppimasta asioita, mutta se voi joissain tilanteissa kyllä hidastaa. Ainakin siihen asti, että opit tunnistamaan juuri itsellesi parhaat tavat oppia.

Nykyään luki- ja oppimisvaikeuksiin on olemassa monenlaisia apukeinoja ja –välineitä, kuten tabletit, tietokoneet ja erilaiset oppimismenetelmät. Jokaisen kannattaakin etsiä itselleen parhaiten sopivia menetelmiä, jotka auttavat juuri sinua asioiden oppimisessa. Itselläni esimerkiksi paperille useilla eriväreillä tehdyt mind map:it toimivat loistavasti ja auttavat hahmottamaan kokonaisuuksia paremmin. Toisille taas tietokoneella asioiden kirjoittaminen voi olla huomattavasti käsin kirjoittamista helpompaa. Mieti, mikä auttaa juuri sinua oppimaan uusia asioita parhaiten? Testaa havaintokanavatestiä.

/Kaisa


3.-9.10 vietetään Eurooppalaista Dysleksiaviikkoa.
4.10 järjestämme Luki-chatin yhdessä Erilaisten oppijoiden kanssa, klo 17-20: www.suuntapalvelu.fi

Moikka!

Syksy on oivallista aikaa aloittaa uusi harrastus tai pohtia kouluun ja työpaikkaan liittyviä valintoja. Mitä suunnitelmia sinulla on syksyksi?

Syksyn yhteishaku ammatillisiin oppilaitoksiin ja korkeakouluihin on tällä hetkellä käynnissä. Opiskelupaikkoja on tarjolla rajallisesti, mutta yhteishaun kautta voi löytyä myös kiinnostavia, avoimia opiskelupaikkoja. Samoin esimerkiksi kansalaisopistosta voi löytyä mielekästä tekemistä syksyksi :)

Tule juttelemaan syksyn suunnitelmista ja kartoittamaan syksyn opiskelu- ja työvaihtoehtoja Suuntapalveluun! Suuntapalvelu on auki sunnuntaista tiistaihin klo 18-21

Suuntapalvelu

Lopuksi vinkkejä syksyn yhteishakuun:

Korkeakoulujen yhteishaku on käynnissä 7.9.2016 —21.9.2016 klo 15. Ammatillisten oppilaitosten syksyn yhteishaku vaihtelee oppilaitoksittain ja koulutuksittain. Lisätietoa syksyn yhteishausta:

Opintopolku.fi


Ihanaa syksyn alkua!

Suunta-ohjaaja Niina

Moi!

Kotoa pois muuttaminen ja ensimmäisen oman kodin hankkiminen voi tuoda tullessaan monenlaisia haasteita, esimerkiksi miten maksan vuokran, kuinka rahat riittää ruokaan, huonekaluihin ja muihin tarpeisiin ja miten selviän itse. Koteja on myös monenlaisia - on kimppakämppiä, opiskelijasoluhuoneita, yksiöitä, kaksioita... eli valinnanvaraa on paljon. Kuinka näistä osaisi sitten valita sopivan vaihtoehdon?

Omien tulojen ja menojen budjetointi, eli sen laskeminen, kuinka rahat riittää kaikkiin menoihin on tärkeä osa itsenäistymistä ja omillaan pärjäämisen harjoittelua. Tähän on olemassa monia erilaisia apukeinoja, ja aiheesta voit tulla juttelemaan vaikkapa Suunta-palveluun tai huomenna Habbo Hotellin Suunta-tiskille klo 18-20.

Osalle ekaan omaan kämppään muuttaminen tapahtuu yksin ja osa päättää muuttaa ekaan omaan kotiin esimerkiksi kaverin, kumppanin ja/tai lemmikkien kanssa. Molemmissa tapauksissa on hyvä suunnitella etukäteen pelisäännöt itselleen ja vierailleen, sekä pohtia millaisessa kodissa haluaa asua.

Uselle ensimmäinen oma kämppä on vuokra-asunto, joka on hankittu esimerkiksi yksityisiltä vuokra-asunnon välittäjiltä, oman alueen tai kaupungin vuokra-asunnoilta tai opiskelija-asuntolasta. Myös oman asunnon ostaminen on mahdollista, mutta harvalla on siihen taloudellisia mahdollisuuksia ainakaan suhteellisen nuorella iällä. Vuokralle muutettaessa on hyvä tarkistaa, että vuokranantaja on luotettava ja asunnon kunto on myös suositeltavaa käydä tarkistamassa etukäteen.

Omilleen muuttaminen voi myös tuoda esille monenlaisia tunteita, kuten jännitystä ja pelkoa omasta pärjäämisestä, mutta myös iloa siitä, että saa enemmän vapautta päättää itse omista tekemisistään ja asumisestaan.

Tule juttelemaan asumisesta, omasta kodista ja muusta aiheeseen liittyvästä Habbo-hotellin Suunta-tiskille tiistaina 17.5. www.habbo.fi tai Suunta-palveluun tiistaisin ja torstaisin klo 17-22, osoitteessa www.suuntapalvelu.fi


Aurinkoista kesää!

Suunta-ohjaaja Niina

Moikka!

Kesä lähenee, mutta onko kesätyöpaikka vielä hakusessa?

Monet tämän vuoden avoimien kesätyöpaikkojen haut on jo menneet ohi, mutta vielä on toivoa! Nuorille töitä voi löytyä esimerkiksi tuttavien kautta, henkilöstövuokrausfirmoista, puutarhoista, mansikkamaalta tai kaupan kassalta. Harvan eka duuni on ollut toimitusjohtaja, joten hakuvaatimuksissa kannattaa tarvittaessa joustaa ;) Allekirjoittaneen ensimmäinen kesätyöhän oli mansikanpoimija, mistä jäi lähinnä vaan myönteisiä muistoja - sinä kesänä sai paljon raitista ulkoilmaa ja palkkakin oli ihan itse tienattua.

Omaa työnsaantia voi helpottaa olemalla itse aktiivinen ja ottamalla yhteyttä kiinnostaviin työnantajiin. Tiedätkö lisää vinkkejä, kuinka itsensä työllistäminen voisi onnistua?

Mikäli sulla on jo kesätyöpaikka hommattuna, niin muistathan pyytää takataskuun vielä kirjallisen työsopimuksen ja lähettää vastineeksi verokortin työnantajalle työsuhteen ajaksi. Kesätyön päättymisen jälkeen kannattaa myöskin pyytää työtodistus, joka helpottaa työnsaantia myös tulevaisuudessa.

Tule juttelemaan kesätöistä tai niiden hakemisesta Habbo-hotellin Suunta-tiskille tiistaina 3.5. klo 18-20 tai Suunnan yksilöchattiin sunnuntaista torstaihin klo 17-22 osoitteessa suuntapalvelu.fi. Poikkeuksena vapun jälkeinen maanantai 2.5, jolloin ollaan vielä suljettuna.


Tsemppiä työnhakuun!


Keväisin terkuin,

Suunta-ohjaaja Niina

”Liian iso pino kirjoja, paljon muuta tekemistä, mä en osaa enkä ainakaan muista mitään”… Kuulostaako tutulta? Näin ajattelee moni muukin, sillä valmistautuminen pääsykokeisiin on käynnissä juuri nyt. Opiskelupaikan saaminen ei ole itsestäänselvyys, töitä asian eteen täytyy tehdä ja stressikin painaa päälle. Onko jotain millä onnistuisi helpottamaan pääsykokeisiin valmistautumista?

Luku-urakka on iso, haastava ja aikaa vievä. Kannattaisi luoda itselleen välitavoitteita, jolloin motivaatio lukemiseen pysyy yllä. Lukupaikalta pitää odottaa hiljaisuutta ja keskittymisrauhaa, sulje siis kaikki häiritsevät laitteet, kuten puhelin, lukemisen ajaksi. Jos kotonasi opiskelurauha on kadoksissa, rauhallisia opiskelupaikkoja löytyy vaikka kirjastoista. Toisista hakijoista voi hakea vertaistukea. Opiskelu yhdessä on palkitsevaa ja synnyttää monenlaisia ja mahdollisesti erilaisia näkökulmia asioihin.

Pieni stressi on hyväksi, se saa ihmisen toimimaan tehokkaasti. Liiallinen stressi taas lamauttaa, saattaa viedä innon koko pääsykokeista tai estää aivoja sisäistämästä lukemaansa. Jos sinulle on luontevaa, niin tee muistiinpanoja samalla kun luet pääsykoekirjoja. Vanhoihin kysymyksiin tutustuminen taas auttaa huomaamaan kuinka hyvin olet jo oppinut. Kuuntele omaa kehoasi ja rajojasi.

Yksi tärkeimmistä asioista opiskelussa on muistaa oman itsesi hyvinvointi, niin myös pääsykoeopiskelussa. Maailma ei kaadu siihen, että lukemisen sijasta siivoat kotisi. Liiku ja urheile totuttuun tapaasi, tapaa ystäviä ja käy kahvilla sekä syö ja nuku hyvin. Jotta tietoa jää mieleen, tarvitsevat aivotkin välillä lepoa. Tee tasapainossa opiskelua pääsykokeisiin ja muita itselle mieluisia asioita, näin pidät stressin hallinnassa.

Jos opiskelupaikka menee tänä vuonna ohi, älä luovuta. Jotkut pääsevät sisään haluamaansa opinahjoon ensimmäisellä kerralla, joku toinen saattaa joutua hakemaan useampaan kertaan. Vaikka opiskelupaikka ei irtoaisikaan tänä vuonna, välivuosi voi tarjota uskomattomia opinhetkiä. Tulevaisuuttasi ajatellen jokaisella hetkellä on merkitys. Itse pidin välivuoden lukion jälkeen ja väitän oppineeni sen vuoden aikana paljon. Seuraavissa pääsykokeissa olin varmempi ja luottavaisempi omaan osaamiseeni ja sainkin toisella kertaa opiskelupaikan.

Tsemppiä jokaiselle pääsykokeisiin suuntaavalle! Pitäkää mieli avoinna, ajatukset kirkkaina ja tehkää parhaanne. Hyvin se menee ja aina tulee mahdollisuus hakea uudelleen ensi vuonna.

Suunta-harjoittelija Hanna