IRC-Galleria

Kaikille meistä saattaa joskus tulla hetkiä, joina lukeminen tai kirjoittaminen tuntuu ylivoimaiselta tehtävältä. Pitäisi vaikkapa lukea kirja aiheesta, joka ei ole tuttu tai ei vaikuta kiinnostavalta. Kenties esseen palautuspäivä lähestyy ja kirjoittamisen aloittaminen viimeisenä iltana tuntuu ylitsepääsemättömältä tehtävältä. Kovasta yrityksestä huolimatta sanoja ilmestyy näytölle hitaasti.

Moni meistä painii silloin tällöin edellä mainittujen kirjoittamiseen ja lukemiseen liittyvien haasteiden kanssa. Osalle ihmisistä ne ovat kuitenkin arkipäivää. Lukivaikeus eli dysleksia (lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus) on melko yleistä. Sitä arvioidaan usein esiintyvän n. 5-10 % väestöstä, vaikka tarkkojen määrien todentaminen onkin haastavaa. Lukivaikeus voi ilmetä lukemisessa, kirjoittamisessa tai luetun ymmärtämisessä joko yhdellä tai useammalla osa-alueella vaihtelevasti: lukeminen voi olla hidasta, mutta kirjoittaminen vaivatonta. Saattaa myös olla niin, että kirjoittaminen on työlästä, mutta lukeminen sujuu ilman ongelmia.

Useat lukivaikeuksiset voivat joutua kohtaamaan erityisiä haasteita etenkin opiskelun ja työelämän suhteen. Koulukirjojen lukeminen saattaa lukemisen hitauden vuoksi tuntua ylivoimaisen aikaa vievältä ja kuluttaa nopeasti energian loppuun. Kun on saanut kovan vaivannäön jälkeen jonkin asian luettua, saattaa huomata, että siitä ei ”jäänyt mitään päähän”. Tämä liittyy luetun ymmärtämisen vaikeuksiin, joka on yleistä lukivaikeuksisille. Myös ääneen lukeminen saattaa tuntua ahdistavalta ja lukivaikeudesta kärsivä voi odottaa jännityksellä tilanteita, joissa joutuu lukemaan ääneen.

Dysleksiaa koskeva tieto sekä ymmärrys ovat jatkuvasti kasvussa. Tästä huolimatta lukivaikeuksinen saattaa joutua kohtaamaan ympäristöltään erilaisia ennakkoluuloja. Häntä voidaan esimerkiksi pitää laiskana tai kyvyttömänä oppia. Tämä ei kuitenkaan ole totta. Vaikka moni lukivaikeuksinen tarvitseekin hieman enemmän aikaa lukemiseen tai kirjoittamiseen, ei se tarkoita, että he olisivat tyhmiä tai laiskoja. Todellisuudessa moni lukivaikeuksinen osoittaa todellista ahkeruutta kohtaamistaan haasteista huolimatta.

Ihmettely tai arvostelu voivat saada ihmisen häpeämään tai salaamaan lukivaikeuttaan. Se on todella harmillista, koska asian peitteleminen voi olla todella raskasta ja kuormittavaa. Olisi hyvä, jos lukivaikeuksinen voisi kertoa avoimesti asiasta ja saada mahdollisimman laadukasta tukea. Nykyään on saatavilla huomattavasti tietoa siitä, millä keinoin lukivaikeuksisen haasteita voidaan helpottaa. Lukivaikeuksista voidaan tukea esimerkiksi erilaisilla apuvälineillä, kuntoutuksella ja vertaisryhmätoiminnalla. Tälle voidaan myös mahdollistaa erinäisiä erityisjärjestelyjä, kuten lisäaikaa koetilanteissa.

Kannustan lämpimästi kaikkia lukemisen tai kirjoittamisen kanssa vaikeuksia kokevia tulemaan rohkeasti juttelemaan Suunta – palveluun. Meille ohjaajille on todella tärkeää pystyä kohtaamaan kaikki opiskeluun sekä työntekoon liittyviin asioihin tukea kaipaavat. Ei haittaa, vaikka sinulta kestäisikin hieman aikaa lukea ja kirjoittaa viestejä, eivätkä näppäilyvirheetkään ole vaarallisia. Pääasia on, että löydämme yhdessä suunnan sinun asioillesi! Suunta-chat on auki sunnuntaista torstaihin klo.18-21. Voit myös ottaa meihin yhteyttä suuntalomakkeella, johon lupaamme vastata 24 tunnin kuluessa. Www.suuntapalvelu.fi

Eurooppalaista dysleksiaviikkoa vietetään 2-8.10.2017. Lisää tietoa dysleksiasta löydät esimerkiksi Erilaisten oppijoiden liiton sivuilta: http://www.erilaistenoppijoidenliitto.fi/


Ystävällisin terveisin,

Suunta-ohjaaja Lauri

Onko opintojen mukanaan tuoma kuormitus tuntunut toisinaan raskaalta? Stressaavatko tulevaisuuden suunnitelmat ja ulkopuolelta tulevat paineet suoriutua ja suorittaa? Pieni stressi ja paine on monesti hyvästäkin, sillä se pitää virkeänä ja puskee usein tekemään asioita. Stressin syventyessä ja pitkittyessä se voi kuitenkin väsyttää ja viedä voimavaroja. Opiskelijoiden tavallisimmaksi terveysongelmaksi nimetään usein stressi ja sen seuraamukset. Vaikeudet eivät kuitenkaan aina johdu ainoastaan opiskelun aiheuttamista haasteista vaan voivat liittyä laajemmin nuoruuden elämänvaiheisiin kuten itsenäistymiseen, omien mielenkiinnon kohteiden ja arvojen muutoksiin ja tunnistamiseen sekä esimerkiksi ihmissuhteiden muodostamiseen. Stressiä ja opiskelupaineita voi kuitenkin pyrkiä madaltamaan jo pienin teoin ja ajatuksin.

Lievä stressi ja alakuloisuus voivat helpottaa jo sillä, että löydät arjestasi mielekästä ja rentouttavaa tekemistä opiskelun ja suorittamisen vastapainoksi; Tutkimusten mukaan jo lyhytkin metsässä vietetty aika laskee sydämen sykettä ja verenpainetta nopeasti, sillä metsä rauhoittaa ja nopeuttaa stressistä palautumista. Myös läheisten ihmisten kanssa vietetty aika ja puhuminen voivat auttaa. Opiskeluyhteisöltä saatu tuki ja hyvinvoivat, läheiset ihmissuhteet kantavat usein epätoivoistenkin hetkien yli.

Sen lisäksi, että saa tukea ja kannustusta ympäröiviltä ihmisiltä, on sitäkin tärkeämpää saada niitä siltä tyypiltä, jonka kanssa eniten aikaa arjessasi vietät: itseltäsi. Usein opiskelijat suhtautuvat opintoihin ja tulevaisuuteensa kunnianhimoisesti ja tunnollisesti ja vaativat itseltään jatkuvaa täydellistä suoriutumista ja monien asioiden kanssa erinomaisesti palloilua, ns. multi taskausta. Kun seuraavan kerran suunnittelet kalenterisi täyteen kursseja, tenttiin lukemista ja muita menoja, muista suunnitella aikaa myös itsellesi. Joskus on vain hyvä pysähtyä ja antaa hyvällä omatunnolla itselleen mahdollisuus vain olla ja siirtää to-do listan suorittaminen huomiselle tai vaikka ensi viikkoon. Ja kun seuraava deadline esseelle tai tentille odottaa kulman takana pohdi, miten siitä haluat suoriutua ja miksi? Tavoitteletko parasta mahdollista arvosanaa oppimiskokemus vai esimerkiksi ulkopuolinen kunnioitus tavoitteenasi? On hieno piirre olla kunnianhimoinen, mutta toisinaan myös ”ihan hyvä” riittää ja tärkeintä kaikessa opiskelussa on kuitenkin kokemus siitä, että on oppinut uutta ja nauttinut siitä, mitä tekee.

Jos arjenhallinta tuntuu toistuvasti haastavalta ja stressaantunut olotila ilmenee pidempiaikaisena masennuksen tunteena tai fyysisinä oireina kuten vatsa- ja pääkipuina, on aina hyvä käydä esimerkiksi terveydenhoitajan tai koulukuraattorin juttusilla. Tärkeintä on, että asioiden kanssa ei jää yksin. Apua ja tukea opiskeluun, tulevaisuuden suunnitelmiin ja arjen- sekä elämänhallintaan saa myös Suunta-palvelun chatista aina sunnuntaista torstaihin klo 18–21 osoitteessa www.suuntapalvelu.fi. Jos et arjen keskellä ehdi chatiin, voi Suunta-palvelun sivuilla täyttää myös 24h käytössä olevan yhteydenottolomakkeen, johon ohjaajat vastaavat sinulle vuorokauden kuluessa kysymyksestäsi.



Tsemppiä, armollisuutta itseä kohtaan sekä rentouttavia hetkiä syksyysi!

Suunta-ohjaaja Pauliina

14-18. toukokuuta vietettiin Suunta-palvelussa sekä Netarissa Eka duuni-viikkoa, jonka tarkoituksena oli lisätä tietoutta sekä edistää nuorten työelämätaitoja. Eka duuni-viikko järjestettiin yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n digitaalisen nuorisotoiminnan ja Telian vapaaehtoisten työntekijöiden kanssa. Eka duuni-viikon aikana Telian työntekijät toimivat vapaaehtoisina Netarissa ja Suunta-palvelussa chattailen nuorten kanssa kahden kesken työelämän ja opiskeluiden teemoista. Tämän lisäksi järjestettiin ryhmämuotoinen teemailta Habbo Hotellissa sekä pelistreamausta suoratoistopalvelu Twitchissa. Eka duuni-viikolle osallistui yhteensä useita, joista osa jakoi meille kokemuksiaan viikosta ja Pelastakaa Lasten vapaaehtoistoiminnasta Suunta-palvelun #ekaduuni-chatissa.

Kaikki haastateltavat kertoivat lähteneensä mukaan Eka duuni-viikolle kiinnostuksesta ja uteliaisuudesta uutta ja erilaista kohtaan. Vapaaehtoiset myös kokivat, että heillä olisi jotain annettavaa nuorille oman osaamisensa ja elämänkokemuksensa myötä. ”Näin sen olevan tarjolla meidän työpaikan sivustolla ja se tuntu omalta tavalta tehdä vapaaehtoistyöltä. En ollut ajatellutkaan tuommoista vaihtoehtoa, mutta se tuntu omalta jutulta heti ja ilmoittauduinkin heti mukaan.” kertoi yksi vapaaehtoisista päätöksestään lähteä mukaan Eka duuni-viikolle.

Vapaaehtoiset osallistuivat viikolle jännittynein, mutta odottavin mielin: ”Jännitin sitä etukäteen aika paljon, mutta pikkuhiljaa se jännitys laukesi ja kokemuksesta tuli tosi hyvä fiilis.” Tehtyjen vapaaehtoisvuorojen ja nuorten kanssa käytyjen keskusteluiden jälkeen vapaaehtoisten kertomista kokemuksista välittyi keskeisimmin ajatus ja tunne siitä, kuinka he kokivat olleensa hyödyksi nuorille: ”Vaikka ei kaikissa keskusteluissa löytynyt suoraa vastausta ongelmaan tai kysymykseen, niin tuli kuitenkin sille nuorelle asiakkaalle se tunne, että olen kaverina ja yhdessä katsotaan asioita. Että pystyi kyllä tarjoamaan omaa osaamistaan sekä välittämään sitä tunnetta, että olen täällä sinua varten.” Antamisen lisäksi kaikki haastatteluun osallistuneet vapaaehtoiset kokivat myös oppineensa paljon uutta nuorten elämästä ja tavoista toimia sekä uusia näkökulmia asioihin oman ”aikuisen näkökulman” lisäksi.

Parasta viikon vapaaehtoistoimintaan osallistumisessa kaikkien mielestä oli ehdottomasti nuorilta saatu suora palaute keskustelun päätteeksi. ”Parasta oli se palaute, mitä sain ihan suoraan yhdeltä nuorelta, jonka kanssa juttelin. Nuori totesi lopuksi, että oli kiva kun kuuntelin ja on kiva, että teen työtä, jolla on tarkoitus.” Vapaaehtoiset korostivat myös työpaikan roolia vapaaehtoisen toimimisen mahdollistajana. Se, että työnantaja tarjoaa monipuolisesti erilaisia mahdollisuuksia tehdä vapaaehtoistyötä, motivoi etsimään joukosta sen itselle sopivan tavan tehdä hyvää.

Kaikki osallistuneet vapaaehtoiset näkivät todennäköisenä sen, että he tekisivät samanlaista vapaaehtoistoimintaa myös uudestaan sekä kannustivat myös kaikkia muitakin mukaan tekemään yhdessä vapaaehtoistoimintaa lasten ja nuorten hyväksi: ”Tästä ei voi muuta kuin saada. Kannustan ehdottomasti lähtemään ennakkoluulottomasti mukaan!”

Osallistuitko sä #ekaduuni-viikolle? Mitä tykkäsit? Entä oletko sä joskus tehnyt töitä vapaaehtoisena? Mitä ajatuksia se sussa herättää? 

Aurinkoista kesän jatkoa ja rentouttavaa juhannusta!

Toivottaa
Suunta-ohjaaja Pauliina

#Ekaduuni

Tällä viikolla Suunta-palvelussa sekä Netarissa on vietetty #ekaduuni-viikkoa, jonka tarkoituksena on lisätä nuorten tietoutta sekä työelämätaitoja. #ekaduuni-chatissa on ollut joka ilta mahdollista keskustella koulutettujen ohjaajien sekä eri alojen edustajien kanssa teemaan liittyvistä kysymyksistä. Viikon aikana ollaan pureuduttu muun muassa kesätyön hakemisen, työhakemusten ja tulevaisuuden suunnitelmien teemoihin.

Eka duuni on meistä jokaiselle merkittävä kokemus työelämästä ja mahdollinen suunnannäyttäjä tulevaisuudelle. Monen eka duuni on kesätyö, jonka myötä tienataan ensimmäinen oikea palkka, saadaan ensimmäinen käsitys työelämästä ja opitaan paljon tulevaisuuden kannalta tärkeitä tietoja ja taitoja. Oman ensimmäisen duunikokemukseni sain 10 vuotta sitten erään vanhainkodin dementiayksikön avustavana hoivatyöntekijänä. Kesäkuukaudet vierähtivät nopeasti vanhusten kanssa ulkoillessa ja puuhaillessa. Työtehtäviin sisältyi myös siivousta, keittiötehtäviä sekä esimerkiksi puutarhanhoitoa. Kokemus oli antoisa ja opetti paljon asioita, joita olen myöhemmin työelämässä tarvinnut. Tuon ensimmäisen kesäduuni kokemuksen jälkeen on tullut häärittyä niin asiakaspalvelijana, pikaravintolatyöntekijänä, vaatemyyjänä, opettajan sijaisena, tapahtumatuotannon tehtävissä sekä esimerkiksi promoottorina. Opiskeluiden myötä on vihdoin päässyt tekemään juuri sitä työtä, mikä itseä aidosti kiinnostaa, mutta kaikki edellä luetellut työt ovat antaneet matkalle mukaan jotain arvokasta ja ainutlaatuista. Työelämässä kannattaa pitää varsinkin alussa mieli avoinna kaikelle mahdolliselle ja koittaa erilaisia juttuja, jotta voi löytää oman suuntansa.

Ensimmäisen työpaikan hakeminen on usein jännittävää. Mistä pitäisi aloittaa? Mitä pitäisi tietää ja osata? Miten tehdä vaikutus? Oman osaamisen esille tuominen työhakemuksessa tai -haastatteluissa ei aina ole yksinkertaista varsinkaan silloin, jos kokemusta ei ole vielä kerinnyt kovin paljoa kerryttämään. Tärkeintä on tällöin tuoda esiin omaa persoonaa, kiinnostuksen kohteita sekä motivaatiota. On hyvä kertoa millainen tyyppi olet luonteeltasi ja mikä sinua on kiinnostanut esimerkiksi koulussa. Kannattaa myös pohtia, miten esimerkiksi omat harrastukset tai vapaaehtoistoiminta voisi hyödyttää työnhaussa. Jos harrastat esimerkiksi jotain urheilulajia, voit tuoda sen esiin hakiessasi töitä myymälästä, jossa myydään urheilutarvikkeita. Tai jos olet ohjannut tai valmentanut lapsia jossain joukkueessa, se voi osoittaa työnantajalle sinulta löytyvän sosiaalisia taitoja sekä kokemusta ryhmien ohjaamisesta ja organisointikyvystä. Työnantajaan yhteydenottaminen puhelimitse tai sähköpostitse ennen tai jälkeen hakemuksen lähettämisen kertoo usein motivaatiosta ja sen avulla voi jäädä helpommin rekrytoijan mieleen. ;)

Kannattaa kuitenkin miettiä etukäteen, mitä haluaa kysyä ja miksi, jotta yhteydenotosta jää molemmille osapuolille hyödyllinen ja onnistunut kokemus. Kannattaa myös pitää mielessä, että suurin osa nykypäivän työpaikoista on ns. piilotyöpaikkoja eli paikat eivät tule välttämättä lainkaan julkiseen hakuun vaan rekrytoinnit suoritetaan verkostojen avulla. Onko sulla lähipiirissäsi ihmisiä, joiden työpaikat ja –tehtävät tuntuvat kiinnostavilta? Omistaako joku sukulainen tai perhetuttu yrityksen, joka tarvitsisi kesätyöntekijää tai vaikka osa-aikaista kiireapulaista? Kysele ja kerro itsestäsi rohkeasti sopivan tilaisuuden tullen, se voi mahdollistaa sinulle unelmiesi työkokemuksen!

Jos kaipaat lisää vinkkejä työnhakuun tai uravalintoihin, on #ekaduuni-chat auki vielä tänään keskiviikkona ja huomenna orstaina klo 18-21 osoitteessa www.suuntapalvelu.fi. Tänään keskiviikkona 17.5. streamataan Netarin Twitchissä klo 17-21 ja samalla Twitchin chatin puolella voi keskustella teemaan liittyen. Kirsikkana kakun päällä kannattaa vierailla huomenna 18.5. Habbon puolella klo 18-20. Luvassa #ekaduuni-teemailta ja paljon mielenkiintoisia keskusteluita ja kysymyksiä!

Asuntosäästäminen ASP-tilille

ASP-säästämisessä asunnon hankkija tekee pankin kanssa säästösopimuksen ja pankki sitoutuu antamaan lainan kun tavoite on saavutettu.

ASP-tilin voi avata 15-39-vuotias yksin tai puolison kanssa ja riittää että toinen täyttää ikäkriteerin. Tuki myönnetään vain ensiasunnon ostajille eikä se koske osaomistus- tai asumisoikeusasunnon hankintaa. Asunnon pitää tulla omaan asumiskäyttöön, mutta väliaikainen vuokraus enintään kahdeksi vuodeksi on tietyin ehdoin mahdollinen.

ASP-lainalla saat helpommin valtiontakauksen lainallesi ja lisäksi korkotuen.

Tilille täytyy säästää vähintään 10% asunnon hinnasta ja tallennuksia täytyy tehdä vähintään kahden vuoden ajan, riippuen kuinka usein teet talletuksia tilille. Varsinaista maksimisäästöaikaa ei ole. Asunnon voit hankkia kun olet säästänyt vähintään puolet pankin kanssa sovituista eristä, mutta tällöin sovi erikseen pankkisi kanssa väliaikaisesta rahoituksesta.

Valtiontakausta on mahdollista saada myös ilman ASP-säästämistä, mutta ASP-tili mahdollistaa valtiontakauksen saamisen helpommin. Sinulla siis täytyy olla vähemmän omaa rahaa ostaaksesi asunnon. ASP- säästäjä ei myöskään joudu maksamaan takausmaksua lainan nostamisen yhteydessä.

ASP- lainalle myönnettävät enimmäismäärät riippuvat siitä mistä asunnon ostat. Jos ASP- laina ei ole riittävä kattamaan asunnon hintaa, voit hakea myös lisälainaa. ASP-tilille laitettua rahaa ei voi nostaa muuhun käyttöön tai säästösopimus raukeaa, eli kannattaa säästää puskurirahastoa myös toiselle tilille, tai ainakin ottaa tämä seikka huomioon.

ASP- tilille maksetaan korkoa 1% ja lisäksi pankista riippuen jopa 4% lisäkorkoa viideltä ensimmäiseltä vuodelta, kunhan ostat säästöilläsi asunnon. Pankkeja kannattaa kilpailuttaa koron suhteen.

Laina täytyy maksaa takaisin 25-vuodessa. Lainaa maksetaan takaisin kuukausittain. Miettiessäsi sinulle sopivaa lainaerää ota huomioon muut asumiskustannukset kuten vesi- ja sähkömaksut sekä taloyhtiön hoitovastike. Myös elämiseen tarvitsee jäädä rahaa joten ota huomioon omat kulutustottumuksesi, tykkäätkö käydä leffassa, ulkona syömässä tms. varaa rahaa myös näihin!

Asuntolainaa takaisin pankille maksaessasi maksat myös korkoa. Korkotuki tarkoittaa, että valtio suojaa lainaasi korkeilta koroilta. Jos korko nousee yli 3,8%:n maksaa valtio ylimenevistä kuluista 70%. Korkotuen saa maksuttomana 10-vuodeksi.

Lainaa voi lyhentää kolmella eri tavalla; kiinteällä tasaerällä, annuiteettilainana tai tasalyhennyksenä. Kaikilla tavoilla on omat hyvät ja huonot puolensa joten kannattaa tutustua niihin tarkemmin ja miettiä mikä on sinulle sopivin. Lyhyesti kiinteässä takaerässä lainaa maksetaan takaisin nimensä mukaisesti kiinteissä tasaerissä. Korkotason vaihtelu määrää lainan takaisinmaksuajan; jos korot ovat alhaalla, maksat lainan nopeammin kuin jos korot ovat korkeat. Annuiteettilainaa lyhennät saman summan joka kuukausi jos korot pysyvät samana. Korkojen noustessa maksat suuremman kuukausierän ja taas korkojen laskiessa pienemmän. Tasalyhennyksessä lainan pääomasta lyhennettävä summa pysyy samana ja päälle tuleva maksu riippuu korkotasosta ja jäljellä olevan lainan pääomasta.

Oletko jo aloittanut ASP- säästämisen tai suunnitteletko säästäjäksi ryhtymistä?

Terkuin, Suunta-harkkari Noora

Velkaongelma voi tehdä arjesta kovin raskasta, kun rahatilanne huolettaa eikä rahat välttämättä riitä edes kaikkein välttämättömimpään. Tilanne kannattaa kuitenkin ottaa heti alussa haltuun, ettei se pääse pahentumaan ja aiheuttamaan jopa maksuhäirömerkintää joka voi johtaa luottotietojen menetykseen. Luottotiedottoman on vaikea vuokrata asuntoa, saada vakuutuksia tai esim. puhelinliittymää.
Kun laskuja alkaa erääntyä maksettavaksi, kannattaa heti ottaa yhteyttä maksun saajaan jos laskua ei saa maksettua eräpäivään mennessä. Monet antavat maksuaikaa, mutta ajalta voi joutua maksamaan korkoa. Silloin ei kuitenkaan ole huolta maksuhäiriömerkinnän saamisesta ja joissakin tapauksissa voit välttyä turhilta kuluilta.
Jos maksu siirtyy velkoojalle tai perintään, kannattaa olla heti yhteydessä ja sopia maksuaikataulusta. Mieti valmiiksi minkälaiseen maksuaikatauluun voit sitoutua, jotta voit varmasti pitää siitä kiinni.

Mulla on jo velkaa!

Ei hätää! Tilanteesta voi selvitä. Jos käyt töissä tai sinulla on muita tasaisia tuloja, voit saada kunnan sosiaalista luottoa tai hakea lainaa pankista tai muusta rahoitusyhtiöstä. Näin voit myös yhdistää useammat lainat mahdollisesti pienempikorkoiseen yhteen lainaan. Pankit vaativat usein takaajia tai omaisuuden panttaamista, joten jos joudut ottamaan takaajia olisi hyvä käydä neuvottelemassa laina- tai velkaneuvojan kanssa jotta varmistut selviäväsi lainan takaisinmaksusta. Laina- tai velkaneuvoja on ilmainen, usein kunnan tarjoama palvelu. Takuusäätiön takauksella voit saada pankista lainan vaikka sinulla olisi jo luottohäiriömerkintä ja/tai velkoja ulosotossa.
Jos maksukykyä ei vaan ole velkojen hoitamiseksi, voit hakea tuomioistuimesta velkajärjestelyä. Tällöin maksat yleensä n. 3-5-vuotta velkojasi ja loput maksamatta jääneet velat annetaan anteeksi. Velkajärjestelyssä lasketaan maksukyky, jonka mukaan velkoja maksetaan. Pääasiallisesti velkajärjestelyn voi saada vain kerran. Velkajärjestelyyn hakeutumisessa auttaa laina- tai velkaneuvoja.
Velat voi päästää ulosottoon, jolloin uutta velkaa ei pysty enää ottamaan ja kaikkia velkoja lyhennetään samaan paikkaan. Ulosottokeinoja voi olla esimerkiksi palkan tai muun omaisuuden ulosmittaus.

Lisää apua saat esimerkiksi Takuusäätiön velkalinjalta numerosta 0800 9 8009 tai chat- neuvonnasta http://www.takuusaatio.fi/palvelumme/velkalinja-ja-chat-neuvonta
Lisätietoja myös kuluttajaliiton sivuilta http://www.kuluttajaliitto.fi/tietopankki/oman-talouden-hallinta/

Kevätterveisin,
Suunta- harkkari Noora

Äh.. taas palkka tuli tilille viikko sitten ja nyt mulla on enää muutama kymppi jäljellä. Laskut ja vuokra piti maksaa, ruokiin menee ihan älyttömästi ja bussikorttikin täytyy ladata. Uudet talvikengät on pakko hankkia, koska ulkona on liukasta. Kaverit pyysivät leffaan. Joudun tällä kertaa kieltäytyä, koska mulla ei yksinkertaisesti ole varaa sellaisiin ylellisyyksiin.

Nämä ongelmat pyörivät varmaan monen nuoren ja aikuisen pääkopassa. Onko oikein, että sosiaalisesta elämästä tai terveellisestä ruoasta joutuu kiristää, koska ei ole rahaa? Joutuuko oikeasti syömään pakastepizzaa ja kattilan pohjaan liimautuneita makarooneja, koska ei ole varaa terveelliseen safkaan? Keräsin muutamia vinkkejä, jotka saattavat auttaa.

Suunnittele/harkitse mitä ostat
Tarvitsetko juuri sitä viisipäistä hiusharjaa tai kokispulloa joka ilta? Lisäksi kauppaan kannattaa mennä kauppalistan kanssa ja ostaa ne asiat, mitä siinä listassa lukee. Ei tule ostettua turhuuksia. Ja palauta ne kokispullot kauppareissulla, saat pari lanttia lisää.

Laske tulot ja menot
Aikuistumiseen kuuluu se, että tuloja ja menoja täytyy vähän vertailla. Kannattaa laskeskella etukäteen, että paljonko pakollisiin menoihin tulee menemään ja paljonko saat rahaa. Voit nostaa käteiseksi ne käyttörahat, jotka jää yli muiden menojen jälkeen. Silloin on helpompi nähdä, paljonko kulutat. Jos et halua tinkiä vaikkapa vaatteista, kuntosalista tai ulkona syömisestä, päätä rahamäärä, jonka voit kuukaudessa sijoittaa kyseisiin asioihin. Esim 20€ ulkona syömimiseen, 20€ vaatteisiin. Ei yli sen määrän.

Suosi jalkoja ja terveyttä
Olisiko joskus mahdollista, että ei menisikään kouluun tai töihin autolla tai julkisilla, vaan hankkisi pyörän ja hurauttaisi sillä? Pitkän päälle rahaa säästyy huimasti ja kroppakin sekä ympäristö kiittää.

Tee eväitä
Ulkona syöminen on melko kallista. Jos opettelet tekemään eväitä edes muutamana päivänä, säästät jo rahaa. Tee illalla kolminkertainen satsi ruokaa ja pistä jämät eväslaatikoihin ja töihin mukaan!

Mitä voi tehdä ilmaisiksi?
Kun käyttää vähän mielikuvitusta, keksii paljon asioita, joihin ei tarvitse rahaa: Ulkoilu, kirjastot, kaverin kanssa leffan katsominen. Ei ole vaikeaa selvittää, mitä muuta paikkakunnallasi voi tehdä ilmaisiksi. Jotkin museot ovat esimerkiksi ilmaisia ja nykyään järjestetään paljon erilaisia ilmaistapahtumia.

Kirpparit ja kierrätyskeskukset
Olen säästänyt itse rutkasti rahaa, kun olen ostanut asioita, mitä tarvitsen. Tai jos tekee mieli uusia vaatteita, myyn kirpputorilla vanhat vaatteet pois ja sitten voin käydä katsomassa uusia. Ehdoton suosikki on myös kirpputorit ja nykyään netissä toimivat kirppikset. Niistä tekee toisinaan tosi hyväkuntoisia löytäjä. Lisäksi se on ekologista, hyödyksi vaatteen myyjälle ja ihan hauskaa ajanvietettä muutenkin!



Laita säästöön/keksi jokin asia, mihin säästät
Laita tietyin väliajoin, vaikka kuukausittain, rahaa säästöön tulojesi mukaan. 20€ kuukaudessa on jo 240€ vuodessa. Toimiva tapa on myös asettaa jokin tavoite, johon säästät, kuten ulkomaanmatka tai se uusi fillari. Sitten sinulla on jokin asia, joka motivoi säästämään!

Valinnat
Valintoja on pakko tehdä ja asioita priorisoida. Eikö olisikin mukavaa, jos voisi aina tehdä ja saada kaiken, minkä haluaa? Elämä ei vaan pyöri niin ja jokaisen ihmisen täytyy tehdä välillä esimerkiksi tämä vaikea päätös: Netflix vai Spotify?

Terkuin Suunta-ohjaaja Lotta

Jevgeni Särki kirjoittaa Suomen suurinta yhden henkilön ylläpitämää elämäntaitoblogia. Sain haastatella häntä ja kuulla tarinan siitä, miten hän päätyi ammattibloggariksi. Näin se menee:

”Uskallanko seurata unelmiani ja lähteä tekemään sitä, mikä tuntuu oikealta? Vai valitsenko varman ja turvallisen koulu- ja urapolun? Olen Jevgeni Särki: ammattibloggaaja, kirjailija ja puhuja. Ja esimerkki ihmisestä, joka valitsi seurata unelmiaan. Tämä ei kuitenkaan ole se tyypillinen ”seuraa unelmiasi ja onnistut”-tarina.

20-vuotiaana en oikein tiennyt, mitä elämässä tekisi. Olin käynyt armeijan, tein pätkätöitä kuten toimistohommia, järjestyksenvalvontaa, graafikon hommia, narikkaa. Mikään ei kuitenkaan tuntunut oikealta.



Vuonna 2011 sain päähänpiston: haluan alkaa bloggaamaan ammatikseni! Aiheeksi halusin elämäntaidot, eli miten pärjätä elämässä ja ihmissuhteissa. Käsitin toki, että kuulostaa naurettavalta neuvoa muita elämässä 20-vuotiaana kaverina, mutta halusin sitä niin kovasti, että päätin yrittää. Kun ilmoitin päätöksestäni lähipiirille, vastaanotto oli aika huono. Erityisesti äitini inhosi ajatusta. Hän olisi halunnut minulle perinteisen työuran ja seuraavat pari vuotta hän lähettelikin minulle viikoittain työpaikkailmoituksia ja kehotti ”oikeisiin töihin”.

En suinkaan lopettanut työntekoa, kun lähdin seuraamaan unelmiani. Usein unelmiaan seuraavat puhuvat jälkeenpäin siitä, kuinka he onnistuivat siksi, että uskalsivat tehdä ”suuren loikan” ja ”pudottautua tyhjän päälle” eli lopettaa kaikki työt ja koulut ja keskittyä pelkästään siihen itselleen tärkeimpään juttuun. Näihin sankaritarinoihin kannattaa suhtautua varauksella. Yleensä niitä kerrotaan jälkeenpäin siksi, että saataisiin oma polku vaikuttamaan hohdokkaammalta. Oikeasti todella harva uskaltaa pudottautua täysin tyhjän päälle, ja miksi edes pitäisi?

Minä tein jatkuvasti jotain muuta bloggaamisen lisäksi. Olin kokopäivätöissä ensin vakuutusyhtiön toimistolla, sitten erään suuren sähköyhtiön toimistolla. Keksin, että minun kannattaisi opiskella myös jokin ammatti, ihan vain kaiken varalta. Päädyin siis liiketalouden tradenomiksi Haaga-Heliassa. Ajattelin, että liiketalouden osaaminen auttaa myöhemmin ihan kaikessa, mitä ikinä vain keksinkin tehdä. (Ja se on pitänyt paikkaansa!)

Työn ja koulunkäynnin ohessa keskityin kehittämään uraani bloggaajana, hioin taitojani, opettelin kirjoittamista, tutustuin pikkuhiljaa muihin alan ihmisiin jne. Kehitys oli piinaavan hidasta, mutta silti jatkuvaa. Tiesin, että jos vain jatkaisin tarpeeksi pitkään, tulosta alkaisi syntyä. Ja niin tapahtuikin: kävijämäärät blogissa kasvoivat jatkuvasti ja sain enemmän huomiota.

Koska pelkkä blogi ei tuota kunnolla rahaa, päätin laajentaa kirjoihin. Jos osaa kirjoittaa blogia, osaa kirjoittaa myös kirjoja. Vuonna 2013 julkaisin ensimmäisen kirjani, vuonna 2014 kaksi seuraavaa ja vuonna 2015 ensimmäisen yli 300-sivuisen kokopitkän kirjan. Laitoin ne myyntiin blogin kautta ja edelleen saan niistä rahaa. Ei sillä rahalla ihan elä, mutta lähelle kyllä pääsee.

2014 vuodesta aloin myös pitämään kursseja (samoista aiheista kuin blogissani) ja puhekeikkoja. Niistä saan loput rahat elämiseen. Vuosi 2016 oli ensimmäinen, jolloin elätin itseni kokonaan omalla työlläni ilman, että nostin tukia. Nämä 6 vuotta bloggaajana ovat olleet todella kivoja, mutta myös haastavia. Ei pidä ajatella, että haluamansa asiat saisi aina helposti tai nopeasti. Minulla meni siihen kuusi vuotta ja joillain vielä pidempää. On myös okei tavoitella unelmiaan kaiken muun työnteon ja koulunkäynnin ohessa. Sekä työ, että kouluttautuminen kannattaa, vaikka aina ei siltä tunnukkaan! :)"

/Suunta-ohjaaja Lotta

Tutustu Jevgenin blogiin täällä: http://elaparemmin.fi/blogi/

Kevät on kiihkeää työnhaun aikaa. Koulut loppuvat, monet vastavalmistuvat ovat siirtymässä työelämään, kesätyöpaikkahaku käy kuumana ja muutenkin työmarkkinat vilkastuvat. Työnhakusivustoilla käy kova kuhina ja jokainen hakija haluaa erottua edukseen muista hakijoista ja saada juuri sen toiveidensa työpaikan. Haastavaa? Kyllä! Mahdollista? Kyllä!

Kun se mielenkiintoinen paikka on löytynyt, niin mitä kannattaa ottaa huomioon työnhaun ensimmäisessä vaiheessa - oli kyseessä sitten työpaikan tai alan vaihto, valmistumisen jälkeinen ensimmäisen työpaikan etsiminen tai vaikka kesätyönhaku? Perustyökalut CV ja hakemus!

Työnhaussa se tärkein tietolähde sinusta on ansioluettelo eli CV (lyhenne sanoista curruculum vitae), joka on tiivistelmä henkilötiedoistasi, taidoistasi, koulutuksestasi ja työkokemuksestasi. Mikäli työkokemusta ei vielä ole kertynyt, voi CV:ssä kertoa lyhyesti myös omista kiinnostuksen kohteista, harrastuksista ja muusta erityisosaamisesta. Tärkeää on, että luettuaan ansioluettelosi, palkkauksesta vastaava ihminen on saanut nopeasti ja ytimekkäästi yleiskuvan siitä, kuka olet ja mitä osaat. Hyviä neuvoja CV:n sisältöön ja valmiita maksuttomia pohjia löytyy esim. täältä: http://ansioluettelo.net/

Toinen tärkeä työkalu on varsinainen työhakemus. Joissain paikoissa on käytössä ns. sähköinen hakemuslomake, johon verkossa täydennetään pyydetyt tiedot. Joihinkin työpaikkoihin taas voi kirjoittaa hakemusosan vapaamuotoisesti. Tällaisessa työhakemuksessa voit kertoa vapaammin, miksi olet kiinnostunut avoimesta paikasta ja miksi juuri sinä olisit hyvä valinta työpaikkaan.
Hakemuksessa voit nostaa tiettyjä työpaikan kannalta merkittäviä osaamisalueitasi tai luonteenpiirteitäsi esiin ja kertoa tarkemmin työhakemuksessa esitetyn osaamisen täyttymisestä kohdallasi. Mikäli työpaikkailmoituksessa pyydetään nimeämään suosittelijoita tai palkkatoive, ne voi laittaa hakemuksen loppuun.
Hyvä työhakemus on myös aina kirjoitettu työpaikkailmoituksen mukaan, eli hakemuksessa vastataan työpaikkailmoituksessa esitettyihin ”vaatimuksiin” ja siitä löytyy hakemuksessa esiintyviä avainsanoja. Muita vinkkejä hyvään työhakemukseen löytyy mm. Duunitori-sivustolta: https://duunitori.fi/tyoelama/tyonhakuopas/tyohakemus/hyva-tyohakemus/

Kun nämä kaksi dokumenttia ovat kunnossa, oikoluettu kirjoitusvirheiden varalta sekä tallennettu pdf-muotoisiksi tiedostoiksi (jotta ne avautuvat vastaanottajankin koneella haluamasi muotoisena), voi lähteä hyvillä mielin hakemaan kiinnostavaa avointa työpaikkaa.



Lisävinkki: Jos työpaikkailmoituksessa on annettu lisätietoja antavan henkilön yhteystiedot ja jokin asia työpaikassa tai ilmoituksessa mietityttää tai kaipaat lisätietoja, ota rohkeasti yhteyttä tähän ilmoituksessa mainittuun henkilöön. Yhteydenotto ennen hakemuksen lähettämistä saattaa myös saada sinut jäämään työnantajan edustajan mieleen paremmin.

Sitten ei muuta kuin peukut pystyyn ja onnea työnhakuun!


/ Suunta-ohjaaja Hanna

Uskaltaisin väittää, että lähes jokainen miettii joskus, että ”Mikäs ihme minusta tulee isona?” Ehkä isäsi haluaa, että sinusta tulee lakimies tai lääkäri, kun itse haluaisitkin olla putkimies tai taidemaalari. Itse olen aina tuntenut paloa luovuuteen, vaikka neurokirurgi olisikin ehkä vanhempien mieleen: Piirrän, kirjoitan, laulan, luen ja niin edelleen. Ala-asteeni oli kirjallisuuskoulu, josta siirryin ylä-asteelle ja lukioon. Unelmani oli ryhtyä elokuvien käsikirjoittajaksi tai opiskella äidinkieltä yliopistossa. Lukion jälkeen yritin hakea kumpaankin, mutta YLLÄRIPYLLÄRI, en päässyt sisään kumpaankaan. Kokeilin hakea myös kansanopistoon radio-alalle, mutta sekään ei napannut.

Sain lukion viimeisten kuukausien aikana töitä McDonald’s:ta. Rahantulo viehätti minua. Tuntui aikuiselta käydä töissä. Olen aina ollut kohtuullisen hyvä asettamaan tavotteita ja myös tekemään asioita niiden eteen. Olin jo lukio-aikana kiinnostunut psykologiasta ja esimerkiksi äitini on kasvatustieteiden maisteri ja monella sukulaisella on opettajan koulutus. Päädyin siis avoimeen yliopistoon lukemaan iltaisin yleisiä kasvatustieteitä – päivät väänsin burgereita mäkkärissä. Rahantuloon jäi helposti koukkuun, vaikkei se ollutkaan unelmaduuniani. Luin kaksi kurssia avoimessa, mutta en koskaan päätynyt hakemaan yliopistoon, koska elämä päätti muuta.

Vuonna 2013 olin ollut noin 1,5 vuotta töissä ja minua alkoi huolettaa tulevaisuus. Kasvatustieteet viehättivät, mutta sekään ei tuntunut ihan oikealta. Päätin varata ajan ammatinvalinta psykologille. Löysin tieni TE-toimistolle, missä mukava naisihminen avasi tietokoneen ja alkoi kysellä kiinnostuksen kohteistani. Jotain kautta päädyimme minulle hieman uuteen alaan, joka kuulosti kuitenkin supermielenkiintoiselta: Yhteisöpedagogi. Wikipedian mukaan yhteisöpedagogit toimivat nuorisotyössä, koulutus- ja ohjaustyössä, suunnittelevat, kehittävät ja edistävät kansalaistoimintaa, ovat lastensuojelun ja aikuiskoulutuksen piirissä. Tunsin langan syttyvän sisälläni ja hainkin Nurmijärvelle Humanistiseen
ammattikorkeakouluun sekä Mikkelin ammattikorkeakouluun. Ensimmäisellä kerralla ei napannut. Toisella kerralla tiesin mitä odottaa, joten suuntasinkin kokeisiin Mikkeliin. Ja pääsin sisään!

Edessä oli paljon muutoksia. Muutin ensimmäistä kertaa omilleni uuteen kaupunkiin. Muistan, että opintojen alussa tunsin yhä pientä epäilystä: Olenko oikealla alalla? Mikä hitsin yhteisöpedagogi? Saanko edes töitä? Nyt olen opiskellut reilu kolme vuotta ja pian valmistun yhteisöpedagogiksi. Olen suorittanut elämää mullistavan työharjoittelun vastaanottokeskuksessa Belgiassa - se avasi minulle kiinnostuksen monikulttuuriseen työhön ja erityisen tuen antamiseen. Olin itsekin melko haastava nuori, ja se on yksi syy, mikä minut motivoi tälle alalle. Haluan tarjota apua ja ymmärrystä myös muille! Lisäksi sain Mikkelistä uusia ystäviä, hulluja kokemuksia ja tietenkin suurta aikuistumista ja ammatillisen identiteetin muodostumista.

Olen puhunut eri taustaisten ystävieni kanssa ammatillisuudesta. Olen huomannut, että ei ole väliä, opiskeleeko ammattikorkeakoulussa, yliopistossa vai opiskeleeko ollenkaan, sillä kaikki painiskelevat jossain vaiheessa sen oikean tien löytymisen kanssa. Lopputulokseni on, että se tie muotoutuu vähitellen. Olen nyt yhteisöpedagogi, mutta saatan edelleen palata kasvatustieteiden pariin – tai sitten ryhdyn putkimieheksi tai taidemaalariksi. Who knows?

Suunta-harjoittelija Lotta