Tuntuu siltä, ettei useisiin ihmisiin voi edes koittaa tutustua netin välityksellä. Ihmisillä on kauheen skeptinen asenne. Koko ajan pitää jostain syystä epäillä, onko joku oikeasti mitä väittää olevansa, eikä joku hikinen 53-vuotias, äidin kellarissa asuva psykopaatti. Tiedän kyllä, että interetissä liikkuu vaikka mitä pelottavaa, mutta tässäkin tapauksessa pelko taitaa tehdä kärpäsestä härkäsen.
Luonnollisesti, mullekkin on opetettu miten olla "fiksusti" internetissä, olenhan osa nettisukupolvea. Mutta joihinkin ihmisiin nää opetukset "epäile ja kammoksu kaikkea mitä internetissä on" on tarrautunu vähän liian tiukkaan. Välillä kun menee käymään randomi.fi:ssä, ja koettaa jutella ihmisten kanssa niitä näitä, ja satun kysymään missä päin suomea kyseinen keskustelupartnerini asuu, hän ei halua paljastaa, koska pelkää mahdollisuutta, että hänet pystyy tunnistamaan, vaikka tietäisin vain sukupuolen ja iän.
D'uh.
Ihan kuin tuntomerkeistä "17-vuotias tyttö länsisuomesta, joka käy lukiota" pystyisi tunnistamaan kadulla vastaantulijan.
Toinen asia mikä häiritsee, on ennakkoluulo "jätkät haluu vaan paneskella kaikkia muijia ja niillä on vaa pillu mielessä internetissä".
Ei.
Ei.
Ei.
Tai no joo, joillain.
Mutta ei.
Ei kaikilla.
Se on surullista että sellaisia tapauksia on, kieltämättä pelottavan paljon. Mutta vielä surullisempaa on se, että jotkut ihmiset tuntuu olettavan niin lähes kaikista, ellei kaikista jätkistä, jotka niihin koittaa tutustua tai jutella niiden kanssa. Mutta on myös ihmisiä, jotka haluavat tutustua teihin, kauniit naiset, ilman taka-ajatuksia. Muistakaa se. Tai yrittäkää ainakin. M'kay?
