IRC-Galleria

TUNTURI_SOPULI

TUNTURI_SOPULI

Kasasin mukaani mun epäonnen sirpaleet, kokosin niistä oman parisuhdeviikatteen

[Ei aihetta]Lauantai 17.07.2010 19:54

ANTEEKSI




Ku katot mun silmiin, voi nähdä kuinka kärsin ku huudat mulle, tein taas jotain väärin. Ku koitan puhuu sulle, niin sä pysyt vaiti,
etkä vastaa puhelimeen, ku toivoin et vastaisit,
ja ku kaverit kertoo et mä jään tän kaiken alle, ku huudat
mulle, kaadat suolaa haavalle.
Mut oma vika, ku en ajattele ajoissa. Vaik ite tiiän et ois parantamist tavoissa.
Ammuit nuolii, ku lauoit sanoi suustasi ja nyt mua kaduttaa se et mitä päästin suustani.
Jos jotain vois muuttaa, ni toivo, että siihen jäät, ku pysyt lähellä, sä teet musta miehekkään.
ja ku sä halusit, lupasit olla hellä ja silloin kun olit yksin mä olin sun lähellä, en jättänyt sua yksin, mä pidin sua kädestä.
Tää kestää, sul on paikka mun sydämessäni.

Mä pyydän, anna mulle anteeksi, mä tiiän et oot saanu kärsii musta tarpeeksi.
Mä olen minä enkä osaa olla lempee. Vaik kuinka kauan olen odottanut oikeet hetkee.
Mä pyydän, pyydän sulta anteeksi, enkä osaa pyytää ikin sulta tarpeeksi.
Mä olen minä enkä pysty elää tälleen, ku pyydän sulta anteeksi kerta toisensa jälkeen.

Ei tarvii kattoo tarkkaa ni tiiät mitä tunnen, jos kävelet mun kanssa voin kertoo mihin kuljen.
Mä kuljen katui jotka sattuu mua sisimpään ja ohittelen niitä jotka on onnellisii tääl.
Enkä haluu viedä keneltäkään tunteita, mut mun tunteet ootte mulle pelkkiä ruhjeita.
Mut se on totta, että rakkaus koituu kuolemaks, onks sana rakkaus ees tuttu tääl päin suomea?
Jotenki tuntuu et mä hyvästelen miehille, ku lapset on luotu mun seurustelutaidoille.
En ole äänessä, enkä ole hiljaa, mut kuolleita tunteita voi lukee ku avoint kirjaa ja mä koitan oman miehen vuoksi omii niittaa, mut onko nykymiehissä enään romantiikkaa?
Mä en tiiä, mut en pysty jatkaa tälleen, ku tiiän et mä tulen pettyy aina kerta toisensa jälkeen.

Mä pyydän, anna mulle anteeks, mä tiiän et oot saanu kärsii musta tarpeeksi.
Mä olen minä enkä osaa olla lempee. Vaik kuinka kauan olen odottanut oikeet hetkee.
Mä pyydän, pyydän sulta anteeksi, enkä osaa pyytää ikin sulta tarpeeksi.
Mä olen minä enkä pysty elää tälleen, ku pyydän sulta anteeksi kerta toisensa jälkeen.

Maailma on rakkaus, sä katot sit mun kulmasta, nii se muistuttaa aika maailmanloppua.
Peli on menetty, mut jos aikaa jäljel nii täs on mun käsi, mutta miks et ota kädest kii? Kyl mä ymmärrän jos olet ollut kovilla niin sitten meillä on jotain mitä ei oo kovin monilla.
Osa kuoli eikä osaa rakastaa enää. Ku laski tunteet, halutaa antaa niiden siellä lepää.
Ja niin on sanottu et aika paikkaa haavat, mut mun haavoi paikates vois syvempää sit kaivaa.
Mä kaipaan rakkautta, mul on siihen tarvet, mä haluun jonkun joka osaa paikkaa mun arvet.Mä nään sen jonkun tän ihmismassan keskellä, jollakin on tunteet, mut kumpa tietäis kenellä.
Se nousee pystyyn kel on tunteet tässä maassa, jos sulla on ni auta mua nousee tästä paskasta.

Mä pyydän, anna mulle anteeks, mä tiiän et oot saanu kärsii musta tarpeeksi.
Mä olen minä enkä osaa olla lempee. Vaik kuinka kauan olen odottanut oikeet hetkee.
Mä pyydän, pyydän sulta anteeksi, enkä osaa pyytää ikin sulta tarpeeksi.
Mä olen minä enkä pysty elää tälleen, ku pyydän sulta anteeksi kerta toisensa jälkeen.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.