Hengen ravintoa ja niin edelleen. Ei kai sellaista kaunokirjallisuuden teosta olekkaan, josta en samaistuttavaa hahmoa olisi löytänyt. Viimeisin pisti todella miettimään, lähinnä sitä lähdettä, mistä tarinat kumpuavat. Oletko harkinnut kirjan kirjoittamista? Minä kirjoitan jo omaani. Mistä? Sinusta, minusta, meistä. Kun asiat oikein raadollisesti esittelee, elämäsi myy. Teini-iässä tekemäsi virheet, tollopullosta kummunneet typeryydet. Elämästä eletystä ja nähdystä se kertoo. Koska kirjastoissa on lukemattomia lukemattomia kirjoja, ei se kaikki voi olla fiktiota ja mielikuvituksen tuotetta. Ovatko kirjailijat paljon kokeneita, vai tunteidemme tulkkeja? Kun oikein miettii, ei kenenkään kaappi ole niin puhdas luurangoista, etteikö siitä kirjaa kehkeytyisi. Silti toiset koskettavat enemmän, saavat viimeisellä sivulla itkemään. Ihan vain myötäelämisestä, niihin tarinan henkilöihin istuttamistaan todellisista henkilöistä. Voiko kukaan lopulta valita, millainen kirja hän tulee olemaan?
- Seppo Jokinen , Piripolkka, komisario Koskinen tampereelta-
T
Uusimmat blogimerkinnät
- Kylpemistä 22.09.
- Kirjallisuus 19.09.
- 2468 01.07.
- Sinkkuelämää 07.06.
- Vedet silmissä. Urbaani kohtaa maaseudun... 18.04.
- Valoa ikkunassa. 18.04.
- Jessös. Herttinen. Krooh. 16.09.
- Menestystä 14.05.
- Kiits Bite- .... 05.04.
- Huh! 05.04.
Selaa blogimerkintöjä
-
▼
2008 (6)
- ▶ syyskuu 2008 (2)
- ▶ heinäkuu 2008 (1)
- ▶ kesäkuu 2008 (1)
- ▶ huhtikuu 2008 (2)
- ▶ 2007 (1)
- ▶ 2006 (8)