IRC-Galleria

Ruuan jälkeen me lähettiin hyttiin oleskelemaan. Ja siellä kun oleiltiin tarpeeks kauan ni sit mentiin kattomaan hienoa James Bond-showta. Ensin etittiin semmonen 10 minuuttia paikkaa sieltä ja aina onnistuttiin laskeutuu semmoseen mestaan missä tupakoitiin, joten jouduttiin taas vaihtamaan. No sit keksin lopulta siirtää yhtä tuolia ja sit Tytti keksi istua mun syliin ni nähtiin molemmat hyvin koko show. Siellä oli kiva heppu sen "lavan" vieressä. Semmonen eläkeläisvaari kosketteli kaikkii esiintyjiä siinä ja en usko, että viegraa enää tarvis loppuillasta jos seuralainen löytys. Kuten sanoin niin hieno show oli. En oo koskaan nähnyt mitään vastaavaa.

Siitä shown loputtua lähettiin discoon istuskelee. Aikasemmin oltiin katottu videokuvaa siitä discolattiasta ja siellä oli koko illan tanssinu semmonen valkopaitanen mies. Kun mentiin sinne niin se ei ollu siellä, mutta sitten se tuli sinne ja tanssi senkun jatku. Istuskeltiin siellä hetki sitten ja ihmeteltiin. Sit me lähettiinkin vissiin takasin hyttiin ja sille tielle jäätiin.

Aamulla ei ois millään jaksanu herätä, koska oli vaan niin väsyny olo ja siellä hytissä oli pirun kylmä ja peiton alla lämmin. Mutta Tytti sit repi mut pois sängystä ja lähettiin aamupalalle heti ku oltiin puettu. Silmät ristissä piti vaeltaa heti aamusta pitkin laivan pitkiä käytäviä. Löydettiin kumminkin ihan hienosti perille semmoseen paikkaan kun Cafeteria. Syötiin pienet sämpylät/patongit/mitkälie ja otettiin Tripit siihen rinnalle. Oli härskin näköstä kattoa sitä telkkaria siellä, koska nainenkin oltiin dupattu miehen äänellä, hm. Aika nopeesti aamupalan jälkeen noustiin pois paatista.

Astuttiin Viron kalseaan ilmastoon. Se oli jollain tapaa kun Helsinki, mutta paljon, paljon köyhempi. Yks kauppakeskus löydettiin mihin sitten mentiin. Tytti tietenkin roudas mua ympäri naistenvaateliikkeitä ja kaikkea mahollista, mutta ei auttanu valittaa. Löydettiin me sieltä semmonenkin puoti missä Villezka ois voinu viihtyä hyvin. Afrikka-aiheisia puuesineitä, kuten norsuja yms. Villellä kun on niitä jo ennestään muutama. Sit mä kävin siellä jossain tavallisessa kaupassa ostamassa limun. Maksoin sen 500 kruunun setelillä ja se myyjä vissiin tympäänty siitä tai sitten Virossa on paljon huonompi kassapalvelu kun Suomessa, koska se laitto ne rahat semmoselle pöydälle mistä olin jo kulkenut ohi, vaikka se olis voinut antaa ne mulle käteen. Siitäkin iso miinus Virolle. Siinä sit hetki vielä kierreltiin kujia ja kulmia, kunnes eksyttiin takasin laivaan.

Laivalla me käytiin sitten Tax Freessa vähän kiertelemässä ja mä ostin 700 kruunulla karkkia. Eihän se siis Suomen rahassa oo iso summa, hmm, noin 50 euroa jos sitäkään. Mutta pitihän sitä tuliaisiin vähän tuhlata. Sit mentiin Tytin kanssa takasin jossain vaiheessa sinne Cafeteriaan, koska Tytin teki mieli maistaa sitä kakkua mitä siellä oli myynnissä. Mä ostin taas sämpylän, koska ei mulle yks sämpylä aamussa riitä ja aikasemmastakin oli jo monta tuntia. Syötiin se sämpylä pois ja sit maistettiin sitä kakkua. Oikeesti, en oo vissiin koskaan syöny missään niin hyvää kakkua kun mitä se oli. Ai jumpe!

Jossain vaiheessa sitten saavuttiin Suomeen ja me mentiin sinne laivan kärkeen ottamaan kuvia, koska sieltä näki niin kivasti ja aurinkokin paisto just hienosti siihen kärkeen. Hetki tän jälkeen haettiinkin tavarat hytistä ja noustiin rantaan.

Yritin siellä sitten nostaa rahaa automaatista, mutta se ei suostunu antaa mulle mitään vaan tarjos pelkkiä valkosia kuitteja mulle. Ei siin mitään sitten. Hypättiin autoon ja pyrähdettiin takasin Hyvinkäälle ja mut tuotiin ihan kotiovelle asti. Heti levitin karkit olkkariin ja näyttelin Jounille mun Virolaista rahaa, mutta Jouni tais omia sen.

Siinä se sitten olikin. Mulla ei ajatus oikein pysy kasassa, että jos vielä jotain tulee niin tuun tottakai kirjottamaan vielä lisääkin. Mutta tällä erää se oli tässä.

Mä en eilen ois millään jaksanu kirjottaa mitään, joten säästin sen ilon täksi päiväksi. Ja koska mulla ei nyt aamutuimaan oo mitään tekemistä, koska kerkesin käymään suihkussa, ajamaan sänkeni ja pukeutumaankin jo. Tässä on mulla tunti aikaa kirjottaa teille mukavasta Viron matkasta. Ja kuten tiedätte, mulla ei oo niin hyvä muisti, että muistaisin tarkkoja kellonaikoja, joten saatan antaa virheellistä tietoa, joka on korjattavissa jos joku muistaa mua paremmin (Esim. Tytti).

Lähettiin kumminkin siinä puol viiden aikaan maanantaina ajamaan Helsinkiä kohti. Matka meni rattosasti ja perse kerkes melkein irtoomaan kun oli niin puuduttava matka. Nähtiin siinä ajomatkalla ainakin pari hevosta vai olisko ne ollut lehmiä? No jotain elikoita kumminkin. Mutta kun saavuttiin Helsinkiin niin siellä oli semmoset ruuhkat, että siinä joutu matelemaan kun etana konsanaan. Matka oli hidas ja oikeesti todella puuduttava. Onneks sitten jossain vaiheessa päästiin ihan sinne satamaan asti ja pois autosta.

Käveltiin siitä sitten sinne sisätiloihin ja jouduttiin jonottamaan. Ei se jonotusaika kumminkaan käyny tylsäks, koska siinä meiän edessä istu nainen laukkujensa päällä ja puhu puhelimeen. Hetken siinä juoruttuaan sen laukku jotenkin heilahti ja se lens sinne maahan. Siinä vaiheessa mä käännyin nopeesti, koska mua rupes naurattamaan. Yritin pitää pokkaani ja ihmeen kaupalla onnistuinkin siinä jotenkuten. Olin vissiin jo sillon hieman väsyny, koska tommonen ois jaksanu naurattaa. Siellä ei sitten vissiin tapahtunu muuta jännää ja me sitten päästiinkin jo laivaan.

Voi että se laiva oli upea - mutta täynnä mummoja, joka ei kuitenkaan haitannu mua. Enhän mä sieltä nimittäin seuraa hakenut, koska mulla oli jo seuralainen mukana. Meistä otettiin valokuvia siinä ku astuttiin laivaan sisään. Sitten alko jännä operaatio, koska meiän piti löytää hytti. No minä vanhana suunnistajana oisin löytäny sinne heti ku oisin vähänki karttaa vilkassut, mutta annoin Tytin johdattaa meiät sinne. Löydettiin sitten jonkun ajan päästä meiän hytti. Se oli semmonen pieni, mutta aika kotosan olonen koppi. Vanhana katkasimien ystävänä mä kokeilin heti kaikki katkasimet läpi ja leikin valoilla, huisia.

Kun oltiin saatu tavarat levitettyä pitkin huonetta niin lähettiin seikkailee sinne käytäville. Se laiva oli kun suurikokonen peilipallo, koska siellä oli peilejä oikeesti enemmän kun laki sallii. Katto sitten vasemmalle tai oikeelle niin aina näki ittensä, niin, ja jopa kattoon ne oli tunkenu muutaman peilaavan esineen. Oltiin oltu hetki siellä laivalla ja jo meitä vastaan taapersi ensimmäinen känninen kaveri ja myös kaikki ravintolat oli ihan täynnä ihmisiä. Oli aika jännä tilanne, koska oikeesti oltiin oltu vaan hetki siellä laivassa ja jo nää oli kerenny kotiutumaan niin hyvin, että oisivat muistaneet ravintolan ruokalistan ulkoa vaikka unissaan.

No siellä me kierreltiin ja kaarreltiin ja jossain vaiheessa siellä sitten aukes "Supermarket" (vai mikä se oli?) ja siellä oli heti kaikki mummot kinuumassa maistiaisia ja ostamassa viinaa. Oikeesti ne mummot ja papat oli siellä pelkästään viinanhakureissulla. Ehkä yhen karkkipussin ottivat kylkiäisiks, että ei ihan pelkäks viinotteluks menny se matka. Oli niin pitkät jonot, että me ei ees menty sinne sillon vielä vaan jatkettiin vissiin kiertelyä. Ja sen muistan, että ne mummelit jotka siellä ostivat viinaa, ihmettelivät mun housuja. Eivät vissiin ennen ollu nähny Karl Kanin lökäreitä.

Kierreltiin ja kaarreltiin, hm, sitähän me vissiin se koko laiva matka tehtiin. No kuitenkin meillä alko olemaan nälkä ja oli pakko päästä syömään. Jouduttiin kumminkin odottelemaan jonkun aikaa, mutta hyvinhän sekin kestettiin. Paikan nimi oli vissiin joku Grill House, jos oikein muistan. Istuttiin sinne pöytään ja siihen pöydän viereen tuli tarjoilija, joka oli vissiin ruotsin-virolainen, koska sillä oli pieni homomainen + virolainen aksentti sekotettuna hieman huonoon suomenkieleen. Saatiin kumminkin tilattua ja se miekkonen hyppeli tyytyväisenä takahuoneeseen viemään tilausta.

Sieltä se sitten jossain vaiheessa tuli kahen ison annoksen kanssa ja heitti ne mun ja Tytin eteen. Hillitön hampurilainen ja kasa ranskalaisia, jummy! Aattelin sit perussuomalaisesti ottaa maidon siihen ruokalun yhteyteen ja litkin sitä siinä sitten ranskalaisten kanssa. No oikeestaan musta tuntuu, että ne ei ollu ranskalaisia, koska ne oli kyllä pirun isoja nekin. Jossain vaiheessa ne toi sitten muillekkin tilaukset ja muutkin pääs syömään. Mä olin syöny hampurilaisesta vissiin jonkun 3/4 kun mulla alko olee niin täyttä, että meinas poksahtaa. Tytti ei jaksanu kyllä syyä omaa annostaan, mutta mä pakotin itteni syömään sen lopunkin, koska siitäkin oli maksettu.

Se on menoa sitten nyt. Toivottavaa onnea ja muistakaa kirjotella mulle paljon kommentteja näinä parina päivänä, että mulla on täällä kiva vastaanotto sitten kanssa. :)

Hah, näpyttelin koko päivän The Sims 2'sta.

Mun oli pakko saada täks päiväks jotain tekemistä ni kokeilin pelaa Simssiä, mutta muistin, että ei se oo toiminu aikoihin. Nyt hommasin siihen yhen jutun ja sit se alko rullaamaan taas! Aluks se näytti kyllä ihan epätoivoselta, mutta kyl se sit lähti pyörimään.

Tein ittelleni hahmon ja pistin sen töihin. Ensimmäisestä duunipaikasta se sai kenkää huonon valinnan takia. Sit pidin jonkun aikaa vapaata duunipaikanhausta ja iskin sille miehelle naisen. Nää pyöräytti lapsen ja nainen jäi hoitamaan lasta kotiin ku mies lähti töihin. Lapsi kasvo ja sit alko ihme sairasteluputki. Ensin se mies tuli kipeeks ja se tartutti sen siihen naiseen. Sitten ne sairasteli siellä ja mulle valitettiin kokoajan, että en oo hyvä vanhempi kun pidän lastani nälässä. Se mun taapero kumminkin kasvo sitten lapseksi ja saman tien sekin tuli kipeeks. Aina kun joku parani ni sitten se sairastu melkein samantien uudestaan. No, tää lapsi oli jo nuori ku kaikki sairaudet katos siitä kämpästä.

Sitten tää nuori pojankloppi kasvo mieheks, lähti töihin ja sai kenkää. Sitten mä hommasin sille naisen ja ne rupes yrittää lasta. Ne meni siinä kihloihin ja sen jälkeen naimisiin ja sitten seuraavalla yrityksellä se nainen tuli raskaaks. Ärsyttävin vaihe alko siitä taas kun kokoajan joutuu siivoomaan talon vessaa kun se nainen käy oksentaa ja kuseksii sinne miten sattuu. Sitten huomasin, että tää mun alkuperänen hahmo oli saavuttanu korkeimman sijan työssään ja huomasin, että mulla oli +20 000 rahaa. No mä aloin tuunaamaan sitä pihaa siinä ja hetki sen jälkeen näytönohjain sanos sopimuksen irti ja grafiikka hajos pieniks palasiks.

Sammutin pelin ja kuhan annan koneen taas levähtää hetken niin sitten se taas toimii jonku aikaa. Vituttaa toi näytönohjain, koska sillä ei voi pelata kovin pitkään ku se kräshää ja grafiikka menee ihan pilalle.

Tekko#blogcomments <- 08.08.2008, Top 3: Turhimmat ihmiset.

Kirjotin siis joskus listan omasta mielestäni turhimmista ihmisistä. Lista ei oo hirveesti muuttunut sitten niistä ajoista, koska Anu Saagim palas taas otsikoihin entistä tyhmempänä:

"Virolainen kohukaunotar Anu Saagim kehottaa Ilta-Sanomissa pettämään ulkomailla, jos kiusaus käy liian suureksi."

Mitähän siinä on sitten erilaista? Pettäminen on aina pettämistä, oli partneri ulkomaalainen tai kotosin ihan samalta paikkakunnalta. Pistääpä melkein vihaks nää ääliöt, jotka tulee antamaan lehdille "hyviä" vinkkejään. Mä yritin olla kirjottamatta tätä, mutta nyt kävi oikeesti jo niin suureksi se paine pään sisällä, että oli pakko avautua.

Päivitellään nyt vähän Johanna Tukiaisenkin tilannetta. Nyt tää kirjottaa omaa blogiaan Seiska-lehden nettisivuille. http://www.seiska.fi/julkkisblogit/johannatukiainen/ <- Siinä teille linkkiä, että pääsette lukemaan sen fiksuja merkintöjä. Pisti vahvasti silmään sieltä tommonen juttu kun: "Kaksi kuukautta ilman viinaa - Kaipaan actionia!" Ei sitä oo onneks hirveesti näkynyt lehdissäkään, hm, vois raitistua kokonaan niin ei tarviis nähä sitä enään ikinä.

Tässä kattosin muuten tota Seiskan nettisivua ja löysin mun kolmanneksi turhimman ihmisenkin. Martina Aitolehtikin kirjottaa Seiska.fi-sivulle omaa blogiaan Hunks-miehensä kanssa. http://www.seiska.fi/julkkisblogit/martinaesko/ <- Siinä linkkiä sinnekkin.

Onkohan Seiskan tarkotus nyt parantaa näiden mainetta vai mikä tässä on ideana? Miksi kaksi turhinta ihmistä kirjottaa blogia Seiskan nettisivuille? Aika jännä.

Listaa seitsemän laulua, joista tällä hetkellä pidät. Genrellä ja sanoilla ei ole väliä, eikä haittaa
vaikka laulu ei edes olisi mitenkään hyvä, kunhan itse nautit siitä. Kopioi nämä ohjeet omaan päiväkirjaasi/blogiisi/journaliisi niiden seitsemän laulun kanssa. Nakita sitten seuraavat viisi henkilöä nähdäksesi mitä he kuuntelevat.

1. Lord Est - Fiiliksen mukaan
2. Lord Est - Korvaamaton feat. Chyde
3. Pyhimys & Timo Pieni Huijaus - Yömatelija
4. Julma-Henri & Syrjäytyneet - En Sano
5. Julma-Henri & Syrjäytyneet - Lintumies
6. Kymppilinja - Kaupunkilapset
7. Happoradio - Puhu äänellä jonka kuulen

Nakit lähtee:
-> Aili69
-> SpyHobbit
-> mcmaahinen
-> Villezka
-> weisted

Aamulla tuli taas äkkiherääminen, koska olin jostain syystä taas kerran heränny herätyskelloon, mutta sammuttanut sen ja jatkanut nukkumista. Mutsi huuteli tossa ovella, että "Herää, se on jo varttia yli kaheksan!" Olihan mulla siinä sitten hetki aikaa vetää safkat, mutta sit aattelin, että menenkin pyörällä niin kiire unohtu kokonaan. Kiire tosin palas hetken päästä, koska kaivoin avaimeni esille ja katoin, että ei mulla ole edes pyörän avainta.

No äkkiä kledet niskaan ja tonne lumeen kahlaamaan. No okei, ei siellä niin hirveesti oo lunta, että ihan kahlaamaan ois tarvinnu ruveta. Menin tosta meiän läheisen bussipysäkin ohi ja siinä on joka aamu se sama nainen, joka tuijottaa mua ja vetää röökiä - aina!

Pajalle saavuttua mä menin suoraan sinne ns. keittiöön ja pistin kahvin tippumaan, koska oli niin väsyny olo, että oisin vaikka voinu mennä halkokasaan nukkumaan. Siinä aamukahvin yhteydessä vanhempi ohjaaja opasti mua päivän hommissa. Sain työkseni tehdä käsinojan, mutta en jaksanut siihen kiinnittää heti huomioo vaan menin takasin oleskelutilaan ja vedin kahvin naamariin ja istuin hetken.

Siinä sitten väkerrettiin niitä käsinojia, kunnes sit oli pakko lähtee hakee safkaa kaupasta, koska aamupala oli todellakin jääny aika ankeeks. Ostin jopa yhen paketin kolmioleipiä ja mun lempparimehua (no okei, ei se oo lemppari, mutta siinä säästää sentäs 5 senttiä jos vertaa Juissiin. 5 senttiä 5 kertaa viikossa 24 viikon ajan tekee jopa 6 euroa - vissiin..) Vetäsin ne naamariin ja sitten meillä alkokin jo keikka.

Lähettiin taas kerran roudaamaan kaupungin tietokoneita. Onhan niitä jo kannettu vissiin päälle 100 kpl. Edes takasin ravaamista ja nyt oli haasteena vaan vaikeempi ovi. No kyl se loppupeleis ihan hyvin onnistu ja kaupunki sai tietokoneensa sinne minne se ne haluskin. En kerro sitä paikkaa teille pitkäkyntisille, koska se Hyvinkään jäähallilla oleva varasto olis kumminkin tyhjä sen jälkeen (dumbass).

Pajalta mut vietiin sit vapaaehtoselle piirustuskurssille. Stondasin ensin jonkun 5 minuuttia siinä taidekoulun pihalla, sitten n. 15 minuuttia taidekoulun eteisessä ja sitten uskaltauduin kysymään sieltä, että missä perkeleessä se kurssi on. Ne opasti mut yläkertaan ja siellähän oli innokasta porukkaa hiilet kädessä piirtelemässä alastomia naisia.

Mullekkin tungettiin hiili käteen ja sitten vaan harjottelemaan hiilen käyttöä. Saatana että taiteilijan elämä on rankkaa.. Mun selkä ei ois halunnu millään kestää sitä seisomista siellä. No sainpahan harjotukset tehtyä ja sit meninkin "fixaamaan" sen. Pääsin siis leikkimään semmosella aineella mikä estää(?) sen hiilen irtoilemista siitä paperista. Hurjaa oli ja hurjat oli myös hajut.

Sieltä sit melkein toiselta puolelta kaupunkia kävellen himaan, kiitos perkeleen pyörän lainaajat, jotka ette osaa palauttaa avaimia omistajalle takaisin. Tässä sit oon himassa istunu koko päivän koneella ja ihmetelly nettimaailman menoa. Eikai siin.. Eikai siin.. Eikai siin sit mitään. o/

Järvenpäässä oli jännää. Meiän ois pitäny mennä info-pisteeltä info-pisteelle, mutta mehän vaan haettiin niistä esitteet ja kierrettiin loppu aika sitä oppilaitosta.

Meille esiteltiin asuntolatkin. Jätkien puoli hiukan sotkusempi kun tyttöjen, mut niinhän se aina menee.

Enpä mä osaa oikein mitään siitä kertoa. Mielenkiintosta läppää lens kokoajan. Ja mielenkiintosta oli myös se, että kun kävin yhessä vaiheessa vessassa, niin jostain kumman syystä mulla jäi vetoketjun laittaminen ja kuljin siellä vetoketju auki. Huomasin sen vasta lähellä himaa. Propsit siitä mulle.

Kiireinen aamu oli taas jälleen. Vetkuttelen nykyään aina sen lähdön kanssa ja pääsen lähtemään vasta 10 minuuttia vaille. Onneks pyörällä se matka taittuu just siinä ajassa ja aina oon ollu ajoissa.

Pajalle päästyä heti kahvia keittämään, koska siellä ei nykyään oikein kukaan muu tahdo keittää sitä. Vedin pari kuppia kahvia ja sit alkokin jo keikka. Lähettiin Hyvinkään sairaalaan hakemaan tietokoneita. Kantaminen onnistu oikein mukavasti, mutta ei ollu reilua kun kaikki muut otti aina ekana ne kevyimmät välineet sieltä ja mä jouduin sitte aina kantamaan kaikki isot näytöt. Ei se mitään silleen, ainakin kunto kasvaa jos jotain.

Ku oltiin saatu autot täyteen tietokoneita ni jouduin puikkelehtimaan sinne tietokoneiden sekaan istumaan ja sit lähettiin kohti jäähallia ja sen varastoja. Sitten se homma, mikä me nähtiin niiden tietokoneiden laittamisessa sinne autoon, sai sellasen lopun, että kannettiin ne autosta vielä sinne varastoon. Siellä on nyt joku 50-100 (en jaksanut laskea, enkä osaa arvioida) tietokonetta, näyttöineen, näppäimistöineen ja hiirineen. Mikäs siinä.

Ku saavuttiin takasin pajalle niin taas kahvikuppi kouraan ja opettajaa leikkimään - tai niin se meiän työnjohtaja sano: "Sä oot ihan opettajan näkönen siellä." Mut niin, saatiin siitä sitten etätehtävät ja pääsiin kotiin jo 12 aikaan. Tulin himaan ja rupesin näpyttelee tietokonetta ihan innoissani.

Sitte jossain vaiheessa lähin Tytille, koska näin olin luvannu ja muutenkin oli jo aika nähä taas. Mä en tajuu, et mikä mun jalkoihin on nyt tullu.. Mitä enemmän mä yritän kasvattaa kuntoa ni sitä nopeemmin mun jalat väsyy pyöräillessä. Neh, no onneks matka oli miltein pelkkää alamäkeä. Pyörä parkkiin ja sisälle.

Ensin me kateltiin Pasin (Paula?) touhuja ja mä vetäsin sitä hännästä, koska olen niin evil. No siis mun tarkotushan oli saada se vaan kiinni, mutta ainut mistä sain otteen ni oli sen karvapallon häntä. Huudothan mä siitäkin sitten sain. Sitte jossain vaiheessa Tytti halus pelata mun kanssa Skibboa. Jännä korttipeli. Ensin mä vein sitä peliä ihan kymppikaks ja voitinkin ensimmäisen erän. Sitte keksittiin ruveta väsäämään ylimääräsistä korteista puuttuvia kortteja. Liimattiin kortin päälle valkosta paperia ja mä tykkäsin leikata niistä papereista sitten ylimääräset reunat ja Tytti tykkäs piirtää numerot niihin. Sit tulikin toinen ottelu, koska Tytti halus revanssin - ei vaan, oikeestihan me pelattiin sen takia, että nähään miten uudet omatekemät kortit toimii. Siinähän kävi sitten niin, että oli tiukka ottelu, mutta lopuks Tytti vei voiton.

Peli päätty siis 1-1 ja sen jälkeen lähin kotia kohti. Ensin hain kyllä Lidlistä vähän mehua. Nyt en oo tässä koneella oikein ole osannut mitään tehä. Tytti pakotti mut kirjottaa tän, mutta ei se mitään, sainpahan järkevää tekemistä.

Se on tammikuun viimeinen päivä, hurjaa. On menny muuten tosi nopeesti tää aika. Vastahan mä alotin pajalla, mutta siitäkin on vissiin kulunut jo 3 viikkoa? Huh. Vielä ois pajaa edessä semmoset n. 5 kuukautta jos onnistun pysymään siellä.

Kerrotaas muuten tässä merkinnässä vielä sellasta, että vähän yli viikon päästä meikä poika käväsee Virossa. Tytti ja Tytin äiti lähtee mulle vähän Viroa näyttämään, koska en koskaan ole missää käyny. Melkein onnistuin viettämään elämäni 20 ensimmäistä vuotta Suomessa, mutta tää jää tähän 19 ja puoleen vuoteen.

Nii ja joo, poltin aamulla sormeni. Mulla oli eri pannu kun yleensä käytössä ja sit en tajunnu, että siinä on niin vähän sitä kahvaa vaan ja otin siitä raudasta, vai mitä se on, kiinni ja sit en osannu päästää irti vaan ihmettelin ku sattuu. Sit tajusin ja hana päälle ja sormi kylmän veden alle. Ahh..

Eipä mulla vissiin muuta. Viettäkää mukava helmikuu.