IRC-Galleria

Jos maailmassa kultani
Olisi elossa
Niin aina täällä aikani
Eläisin toivossa.
Vaan miten lienen yksinäin
Heitetty maailmaan;
Ei tahdo olla ystäväin
Mun neiti milloinkaan.
Mitenkä mahtaa pilkaksi
Näin elo tullakaan;
Suruja joka päiväksi
On mulla paljon vaan
Ken oisi minun ystäväin,
Ken täällä iloni?
Ken lievittäis mun ikäväin
Ja oisi kultani? –
Et toki sitä ihmistä löytyne yhtäkään,
Kun saisi minun lemmestä
Syömmensä sykkimään.
No, mutta susi surua
Tääll’ kovin kantakoon!
Kun en mä saane kultoa,
Niin yksin olen vaan.
Parahin keino kaikista
On mulla vakava:
Kun erossa oon naisista,
Niin pysyn poikana.
Siis liioin en mä lempiä
Nyt täällä tahdokaan,
Kun aina yhä kärsiä
Mä huolia siitä saan.

´Simeon Hirvonen´