IRC-Galleria

Naispuoliset ihmiset, jos kumppaninne/puolisonne alkaa mankumaan lasta niin näyttäkää heille tämä teksti.

"Hei,

pyydän teiltä neuvoja ja ideoita siihen, miten kykenen kestämään vi*utusta seuraavat 8 kuukautta.

Tilanne on seuraava: Meillä on kolme lasta, ja vaimoni on jälleen raskaana. Raskaus on odotettu ja suunniteltu, ja perheessämme on kaikki (ainakin omasta, uskon että myös vaimon mielestä) niin hyvin kun mahdollista. Paitsi yksi asia.

Aiempien kolmen raskauden aikana vaimo oli kuin perseeseen ammuttu karhu, 24 tuntia päivässä. Jatkuvaa v***uilua, äksyilyä, juoksuttamista, raivo- yms. kohtauksia, huutamista, nipotusta, luukku kiinni (= ei seksiä vuoteen). Aivotoiminta ja järjenkäyttö tippui nollille, eli kaikista asioista, isoista ja pienistä, pitäi säätää, vääntää rautalankaa ja perustella asioita kuin nelivuotiaalle. Ei auttanut se että hoidin talouden (siivous, ruoka, vaatteet), järjestin vaimolle omaa aikaa ja tilaa, toin kukkia kotiin, hoidin lapset & kuljetin niitä mummolaan viikonlopuiksi.

Ja nyt tämä skeida on päällä neljännen kerran … kun alettiin lasta tekemään, mä ajattelin että kyllähän raskauden ajan aina jaksaa, joskushan se loppuu. Enkä ehkä oikeasti muistanut kuinka v-mäiseksi vaimo muuttuu.

Mutta mutta. Toisin kun edellisten raskauksien aikana, mä tunnen itseni jo oikeasti vähän vanhaksi tähän kaikkeen. Myös työni on vaativampi ja vastuullisempi kun ennen, mistä tulee oma lisästressinsä. Ja kun lapsia on jo kolme, on perheen pyörittämiseen tarvittavan riesan määrä kasvanut tappiinsa. Pelkkä (tulossa oleva) seksin puute tekee sen, että mä tulen olemaan viimeistään kuukauden kuluttua itsekin tolkuttoman ärtynyt.

Minusta tuntuu ihan järkyttävältä ajatus siitä, että mä joudun olemaan miltei vuoden tämän porukan yksinhuoltajana. En tajua miten jaksan. Puren hammasta, juon viiniä ja vedän käteen? Etsin rakastajattaren jonka luona voin käydä elpymässä kerran kuussa? Hommaan spiidiä ja pilveä? Hakeudun mahdollisimman paljon työmatkoille? Ehdotuksia??

Onko muilla kokemusta siitä, että _heti_ raskauden alettua naisen järki loppuu? Vaimoni on korkeasti koulutettu, hänen työnsä edellyttää jatkuvaa uuden omaksumista ja laajojen kokonaisuuksien hahmottamista. Kuitenkin juuri kaikenlaisen ajattelun seisahtuminen ja nelivuotiaaksi taantuminen oli se juttu, josta tiesin raskauden alkaneen - ennen apteekin raskaustestiä. Onko tämä normaalia?

Joo, tiedän kyllä että näistä asioista pitäisi pystyä juttelemaan kotona, mutta -uskokaa pois- rakentavaa dialogia ei meidän perheessä käydä ennen ensi juhannusta, ja se ei ole minun valintani. Tai ei ainakaan sellaista keskustelua, johon vaimo osallistuu."