Noh,nyt sitä ehkä jo uskaltaa riemuita: Olen selvinnyt! Taidan olla taas elossa!
Ei heikota!
KIITOS DEIMUSKA JA TIMPPADEI kun ootte jaksanu...
Joka päivä...Tätä rääkkäystä...Huutoa,itkua jne. Te ette sitten jättäny. TÄNKS!
Kiitti tietysti muillekkin,jotka on jaksanu. Katrin esim. Oot kuunnellu minun "valitusta". Kiitos sinullekkin,että oot kestäny tätä kakaraa!
Enemmän taas hippi mä oon. Kumpa te huomaisitte sen muutoksen. Enää ette mua tule sortamaan! :D HAH!
Antakaa niitten läheisten synkistellä joskus. Ei sitä aina jaksa iloita! Ja jos sitä alkaa jatkumaan,niin oikeasti: hän tuskin tekee sen tahallaan. Kaikkea ei kaikille kerrota! Toisten tuska on aika isoa,pienistäkin asioista!
Tsemppiä! Nähhään! PIAN!
(Kride on muuten IHANA!
)