Hitto...TURTA OLO!
Ennää ei tunnu aitassa niin kylymälle,kai se roppa on siihen tottunu jo...
Pää vaan sekoo...Tiiä sitten,mitä ajatella...siistiä...
Mietin,että olenko minäkin oppinu peittelemään todellista minääni?
Tai siis,eihän kukaan sitten koskaan huomannut,miten kamala olo minulla oli...Kaikki luuli kai,että minä vaan mökötän jostain tai haavelein...(Timosta,niinhän ne sano...)
Tuntuu,että ihmistä jolla on pahaolla sisällään,pidetään jotenkin pahana,että siitä tarttuu kaikkea kamalaa yms.
Minä mietin ja mietin...Miten päin minun pitäisi olla,jotta ihmiset eivät molkottaisi...
Tai eihän minun ketään tarvitse miellyttää...Tiedän,että minä todella yritin parhaani,että muillakin olisi ok,mutta miksi minä olisin sitten aina kaikille kiwa,kun eihän minullekkaan enimmäkseen kuin vittuiltu...Olkoot leikkiä tai mitä tahansa,mutta edes JOSKUS olisi kiva kuulla jotain positiivistäkin...
Mikä se niin iso vika minussa sitten on?
En minä halua enää tutustua ihmisiin,kuitenkin selän takana puhutaan paskaa ja ollaan inhottavia...KEHENKÄÄN EI VOI LUOTTAA!!!