IRC-Galleria

tänään sitten käytiin alison mirrini kanssa eläinlääkärillä ja eihän ne uutiset sieltä koskaan ole mitenkäänpäin hyviä... Allilla on sitten kuudesta kymmeneen pahanlaatuista nisäkasvainta, eli voitte kuvitella miltä sen vatsa tuntuu... tultiin vielä kotiin 10päivän lääkekuurin ja kipulääkkeiden kera...kaksi kertaa päivässä pitäis kissa suihkuttaa ja pukea joko kauluriin tai sukkahousuista tehdä sille paita ettei pääsisi nuolemaan niitä kasvaimia... kuulostaa jo niin sairaalta touhulta että että peli on jo menetetty... ei taidettu päästää juhlimaan neidin parikymppisiä... mutta se ainakin lohduttaa että on saanut viettää makoisat eläkepäivät... katsotaan nyt muutama päivä mutta mitä tätä turhaan vitkuttelemaan, kun kerran on valta päästää toinen täältä jonnekin vielä parempaan paikkaan, jossa ei enää satu mihinkään, eiköhän se sitten katsele tuolta kultaiselta pilvenreunalta sama vanha pilke silmäkulmassa...
On vaan niin saatanan surullinen olo...

Flunssahan se sieltä tulla putkahti, tietenkin kun ois vapaata... huomen pitäis kyetä jo töihin, mutta epäilen suuresti! Ääni lähtee ja räkä roiskuu hyvinkin kiitettävästi,ni lähe tässä ny sitte ihmisille ruokaa ja juomaa roudaamaan,,, ei kiitti, mä en kyllä haluis syödä sellasessa raflassa missä tarjoilijalla ois samanlainen kondis ku mulla ny... ruokahalu lähtee kyllä vähemmälläkin!!! eli taitaapi vapaat sitten jatkua hyvinkin pitkälti!!! Helv...taas jonottamaan terveyskeskukseen... siellähän se hermo vasta lepääkin!

Mamin muru lähti "mummolaan" yökylään... on hieman orpo olo...ku ei olekaan tossa jaloissa pyörimässä!!! ; ) Noh, saapahan Alisonikin olla hetken aikaa rauhassa ilman sydämen pamppailuja! Olis ny edes kiltisti, tai yrittäis ainakin... ; )

mamman vauvasta on tullu jo iso tyttö, ei mahdu enää sängyn alle.... ; )

ei tää tällänen työnteko ole kyllä ihan normaalia, hulluksi tässä tulee jos ei muuta... kello on ihan vitun sekasin ja pää myöskin... yritä ny sit elää samalla ns.normaalia elämää... ei oo mun juttu, joten taidampa sanoa näkemiin... ennen kun nuppi leviää lopullisesti!

Väsyttää vaan, vithu kun mieli tekis nukkua ihan koko ajan. taas jonku sortin kevät masennus, heti ku alkaa aurinko paistaa ja tulee valosempaa ni mul loppuu voimat... aikasta perseestä etten sanois... ja sit ku tuo henkinen puoli on kovalla koetuksella koko ajan ni ei oikein helpota sekään tätä olotilaa... pöh! kaipa tää täst!

Ny meiän rinsessasta tulee julkimo!
Huomenna mennään valokuvaajalle kun tuli oikein kutsu kuvattavaksi, Otetaan hieman erinäisiä otoksia ja jos hyvin käy niin Alma-neiti poseeraa ensi joulun joulukorteissa! Saas nährä kui akan käy, vai vetääkös apina vaihteen päälle ja spedeilee koko reissun pipariksi!

Tänään käytiin taas kyläilemässä Marin syntsäri kahveilla... ja neitokin käyttäytyi oikein mallikkaasti...olihan se ihanaa olla kaiken keskipisteenä ja rapsutettavana, Kyllä siitä vielä kelpo hauva tulee! ;)

Kyllä oli eilen sydäntä raastavaa lähteä töihin ja jättää Alma yksikseen kotiin... Mutta hyvimpä neiti oli pärjännyt ei pahempia tuhoja havaittavissa, ja tuli selväksi että on se kyllä tyypillinen nainen; henkka maukan kuvasto oli luettu hyvin tarkkaan läpi ja ripoteltu sivuja ympäri kämppää... ; D Tarpeetkin oli tehty ihan oikeille paikoille! Kyllä siitä vielä viisas tulee! ; ) Pihalla olisi lumessa kiva temuttaa mutta on niin pirun kylmä ettei siel kauaa tarkene olla, onneks ens viikoks on luvattu alle kymmenen asteen kelejä....jos vaik päästäis jo vähän pidemmälle vallottamaan maailmaa! Ai niin, käytiin muuten moikkaamas kaukkari Suloa ja Belggari Dassea... Hienosti meni... Alma roikku Sulon hännässä kiinni mut eipä ollu isopoika moksiskaa! Kyl niist viel kaverit tulee ja meidän neiti näyttää pojille kaapin paikan! Kuvia yritän laittaa mahd.pian kuhan löydän kameran piuhan jostain kätköistäni...

Ensimmäinen yhteinen vuorokausi on takana!!!!

Mua vituttaa suunnattomasti petolliset ihmiset, en tajua, jos oikeesti jostain ihmisestä välität niin luulisi ettei tieten tahtoen haluaisi toista satuttaa...
Mutta nykypäivänä toi petollisuus ja kaksinaamaisuus tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus, surullista sinänsä!
a se että naamatusten ollaan mitä ihanimpia ihmisiä, mutta auta armias kun selkäsi käännät... puukkoa tulee monin verroin....
ja kaikkihan on aina vaan viinan vika...
jep jep, ja seliseli!!!!!

Ehkä voin anteeksi antaa, mutta en todellakaan voi unohtaa!

Toivon ettei se luuska näytä nahkaansa minun silmissäni... ihan omaksi parhaakseen....