IRC-Galleria

beibe suhun mä voin tuhlata, ostaa sulle kukkii ja suklaata, kuhan
lupaat olla mukava vaik en sais muuta ku pussata.
Koska vittu mä pidän susta ja saattaa olla et rakastanki.
en vaa tainnu kertoo et oon seksirikollinen ja karannu vanki.
Mä vien sut ensi-iltaan seiskapäivään ja lomalle kylpylään, sit siel
raiskataa se siivooja, ja pidetää vankina kunnes se synnyttää.
Lopuks tuun taas varmaa ihmettelee mikä meni pielee
ku sä päädyt pakastearkkuu mun ex-jätkäfrendien vieree.

Mihin asti voi luottaa, ja uskaltaa seurata kaikkia vaistojaan?
Huomaako itsestänsä, milloin on luisunut liian pitkälle?

mokasin. eilen päätin, eilen mokasin. en osaa pysyä poissa feveristä, mutta sehän on täysin lumikin ja seitsemän kääpiön syytä

enään torstai ja tuparit, olen päässyt taas lipsumaan. isompia päätöksiä en tee niin en voi niitä rikkoa ja hukuttaa epäonnistumisen tunnetta. menen fiiliksen mukaan ja nyt on vahva fiilis että yhden saan jos taistelen ja olen hemaiseva :D

On parempi tuhlata nuoruutensa kuin jättää se käyttämättä.

THE DEVIL IS THE DJ!!!!

Jumankerpele mää järkkään itteni tänään känniin!!!!
ja sit oon taas nätisti ja ihastun ;D

onko julmempaa kuultu?
kone sanoi POKS!!!
ei mene enää päälle
rakkaiden kanssa vietetty aika on aina liian lyhyt...

Hui minkälainen tunne, mä tahdon sut omistaa
purkkiin laittaa ja tarvittaessa vapauttaa
Meillä oli niin hauskaa, sä sait mut vapautumaan
ja pikkutunteina vaatteista luopumaan
kokonaan

Tahtoisin niin innokkaana tietää
oletko olleenkaan tosissaan
Soitatko mulle vai unohdatko samantien
kun oven kiinni paat
Kirjoitin numeroni sun käsivarteen

Odottavan aika pitkä, ajatukset vainoaa
Liianko helppo ja vastuuton olin?
Vika oli täysin sussa ja sun puhelahjoissa
sinunlaisistako miehistä ne äidit varoittaa tyttöjään?

Mä tarvitsen sellaisen sopivan hullun rinnalleni, mitä vaikeampi ja hankalampi persoona sen kiehtovampi. Sillä pitää olla sopivasti räjähtävää temperamenttia, koska nahistelu on kivaa ja ilma pysyy puhtaana. Silti pitää olla myös sellainen hievahtamaton kallio, jotta pystyy kestämään mun myrskyämistä ja tyrskyämistä; kun mä heittelen astioita niin sen pitää olla ottamassa koppeja.

Oon ollu liian kauan yksin..pää menee sekaisin jo pienestä kosketuksesta. Ikävä valtaa ja tekee edelleen mieli palata entiseen, mikä on mahdotonta, mutta silloin iso osa asioista oli hyvin. Miksi en osaa olla yksin, miksi se sattuu niin helvetin paljon?

Illalla tyhjään asuntoon tulo on musertavaa, maata paikoillaan ja miettiä mikä vika minussa on kun en ole löytänyt omaani. Tiedän että luonteeni on melko ailahtelevainen, mutta ystäväni kestävät. Onneksi...

Olen vielä nuori, mutta kokenut jo paljon elämässä. Haluan miehen, jonka kainaloon paeta pahaa oloa, jonka kanssa jakaa hyvät ja kauniit päivät.

En kestä enää kipua, se turruttaa...osaanko vielä rakastaa?