Turvaudun haikuun kun en jaksa selittää. Haikussa hienoa on se, että vähällä saa selitettyä yhtä paljon kuin kokonaisissa lauseissa ja joskuskin enemmän.
huone se keinuu
kieroon ja sivustalle
yhä uudelleen
miksi kuuntelet
ampiaisen pörinää
ilman valintaa
Pisara kaatuu
lattialle mäsähtää
suotta hermoilet
Kuule tyhjyyttä
kaikille sano kyllä
joudu ongelmiin
nainen tervehtii
vilkkuttaa jo käsillään
huuda kovaa joo
unissa kuulee
tiedostaa uinuvansa
onkin keisari
on tämäkin työ
lihakset jännittyvät
vaihtaa patterit
merellä luomii
pienipukeinen nainen
paljastaa kaikki