IRC-Galleria

Tiibertti

Tiibertti

Testailee vaan tätä nööh-nööh tilavuutta, mikäli joskus (ikinä) keksin tänne mitään kirjoitettavaa kuten tätä yltä-pitkäÃ...

Menieerikon päiväkirjaPerjantai 14.05.2010 16:45

Veneellä. Säässä ei ollut moittimista, kun pilvet kerääntyivät taivaalle uhkaavasti ylle. Päivä oli kyllä itsestään täydellinen.
Kävin venesatamaan laskemaan erään veneen neitsytmatkalleen. Mukana olivat tietenkin tutut aikuiset, jotka, jos jotain tiesivät kokemuksesta merenkäynnin salat. Heille kuitenkin englanninkieliset laitteet tuottivat mutkia matkaan, minkä takia veneen ohjaajani toimiin minä itse. Minulle selitettiin laitteiden tarkoitukset ja käyttötavat, heti sen perään kun suomensin kylttien mutkikkaat sanat. Kun tässä miettii, niin nämä aikuiset ovat tyypillisiä miehiä, jotka innostuvat auton korjaamisesta ja tietävät mekaanikasta melkein kaiken. Ironista kyllä, tekniset laitteet, joissa on käyttöjärjestelmä tuottaa heille tyystin ongelmia. Kaikuluotaimen käyttö ei olisi onnistunut ilman minun hoksaamisen kykyjäni. Vanha aparaatti toimii liki täydellisesti, näyttäen kalojen ja korallien värähtelyt, riippuen kaikuluotaimen herkkyys asetuksista. Etsimme laitteen avulla kalastukseen sopivia paikkoja, mutta paikan päällä kalastaminen ei tuottanut mitään tuloksia, mikä sai jokaisen pollan miettimään kaikuluotaimen toimivuuden.
Jossain vaiheessa herrat asensivat veteen verkon ja kävivät metsässä kiinnostuksen puolesta tutkimaan aluetta. Hämärän saavuttuaan, pilvet vuosivat vettä ja oli lähdön aika. Tieteenkin päivän kreskendona kuului oma turanointi, eli sain hajotettua veneen ohjauspyörän siihen asentoon, että venee teki ympyröitä styyrpuurin, sillä moottorin ohjauslenkki oli jumittunut ohjauspyörän mekanismiin. Viimeisen tunnin aikana kahakoitiin hakemaan seittiä, joka ei koskaan löytynyt alueelta missä se jätettiin ja päivän lopuksi piti kahakoida kohti satamaa omin avuin. Viimeisen sentin päällä, keksittiin katkaista moottorin side ohjauspyörään ja manuaalisesti ohjamaan turbiinin liikkeet kohti satamaa. Päätteksi kelpasikin maukas iltapala.
Mikäli iloitsen päivän tapahtumista, niin se johtunee siitä, että jälleen kerran sain viettää liki normaalin elämän unohtaen tautini ja huonokuuloisuuteni kokonaan.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.