Elämän tarkoitus.
Valmistautua kuolemaan.
Kuoleman tarkoitus,
tehdä tilaa uudelle.
Uuden tarkoitus,
tulla vanhaksi.
Vanhan tarkoitus,
tulla viisaaksi.
Viisauden tarkoitus,
oppia rakastamaan.
Rakkauden tarkoitus,
luoda elämää.
Taidan luovuttaa.
Istua aloilleni ja päästää irti.
Mitä siitä vaikka kaikki kaatuisikin ympärilläni.
Niin kauan kun minulla on hitunenkin selkärankaa,
pysyn pystyssä.
Erossa koska kuulut toiselle kokonaan.
Hetket jotka olen seurassasi saavat minut elämään.
Pieni kosketus,ja olen poissa tolaltani.
Halaus ja hyvästit.
Nähdään taas, ystäväni, rakkaani.
Olen yrittänyt elää elämääni. Mukautua olosuhteisiin. Maailma ei mukaudu minuun.
Jotenkin olen silti onnistunut, ulkoisesti. Läheiset ovat minuun uskoneet. Mutta miksi?
Ihmiseen joka pelkää elämää, ja itseään. Minä olen pahin viholliseni. Haluaisin murtautua ulos itsestäni. Hajottaa kaiken pirstaleiksi. Sirpaleista voisi kasata jotakin aivan uutta. Ennalta arvaamatonta.
Se mitä itsestäni etsin, on jotakin mitä en koskaan voi täydellisesti ymmärtää.
Miten voisin uskoa että kukaan voisi minua rakastaa? Enhän minä löydä edes itseäni, hamuillessani tyhjyydessä.