IRC-Galleria

Sydän rinnassani on muuttunut
pirunnyrkiksi.
Jotenkin se pitäisi loksautella
auki.
Ehkäpä liuotan sen viinalla,
takaisin helvettiin.

Joku romanttinen hölmö sanoi; Rakkaus on ikuista,
vain kohde vaihtuu.
On vain yksi varma asia; Vitutus on ikuista,
vain kohde vaihtuu.

Heräsin, onnellisena.
Unessa sanoin sanat;
On ollut ikävä sinua.
Halasin, silitin hellästi niskaasi,
ja annoin suukon kaulallesi.

Sanat kuin tyhjät kuoret,
ne kolisevat elämäni roskalaatikon pohjalle.
Roskalaatikko täynnä kuoria.
Kömmin sinne itsekin.

Menneen talven lumet,
sulaneet sielusta,
valuneet kyynelinä,
uurtaen kasvoihin jäljet siitä mitä ei enää ole.

Putkinäöllä läpi elämän
Syöksyen, hämärässä pakenen
demonieni yöhön.
Uutta aamua odottaen,
auringon värjätessä,
kaiken purppurallaan.
Kuin yö olisi vain painajaista.

Bittien taivas on iso paikka,
ja sinne on lyhyt matka.

Kaiken sellaisen pienen kivan tekeminen välillä, on elinehto.
Siis; Rakennan lentokoneen pienoismallia, kissa sylissä, ulkona pöydän ääressä , auringossa.
Luen hyvää kirjaa, makoillen nurmikolla. Paistan makkaraa, savu kirvelee silmissä, saaden onnen kyyneleen valumaan.
Katson taivaan pilviä, ja olen siinä hetkessä, kiinni elämässä, enemmän kuin pitkään aikaan.
Onnellisena, tyytyväisenä. Ei kiirettä. Ei pakkoa. Vain se hetki.

Toisinaan huomaa olevansa tyytyväinen elämäänsä, hetkittäin jopa onnellinen, siihen että voi elää siinä hetkessä. Onnen murusia talletetaan sieluun ja sydämeen.
Sydämessäni on aukko. Toivottavasti sen joku joskus paikkaa.
Sydän rinnassa, tuntee ja ymmärtää elämää, joskus jopa itseäänkin.

Ha-ha!
Kiinni jäit!
Koska luet tätä tekstiä, se tarkoittaa että sinun täytyy kommentoida.
Kommentoi ihan mitä haluat, kunhan teet sen.
Laita tämä teksti omaan päiväkirjaasi ja nappaa kaikki paiväkirjaasi (vahingossakin) lukevat..