IRC-Galleria

Epätoivo
Kaunis ikkuna maailmaan
Maailmaan jossa elän
Jossa toivon
Jossa kuolen

Tunteiden vuoristorataa
Ylös ja eteenpäin
Katkeraa ja kaunista

Mikä mieleni katkeroittaa
Mikä toivon unohtaa
Mikä minut tallaa alleen

Katso
Se on kuollut
Makaa hiljaa
Haudassaan

Ei pääse ylös
On suljettu
Arkkuun
Ei puiseen
Vaan kiviseen

Ei sitä mikään enään herätä
Se on ollut
Muttei koskaan
Ei koskaan enään ole

Valvoen vaikeaan aamuun
Pakko on herätä
Pakko on katsoa
Pakko on nähdä
Pakko on ymmärtää

Miksi minulle lupasit
Jotain käsittämätöntä
Olematonta
Mahdotonta
Välähdystä onnesta

Sinulla ei ollut tarkoitustakaan
Tulla takaisin
Olla
Jäädä

Tuonelan joutsen
Musta, vahva
Raivoava, lumoava

Tunne voimakas
Yhtä joutsenen kanssa
Huutaa kuulemaan
Tutkimaan
Heräämään

"Laskeudu alas
Syvään lampeen
Levitä siipesi
Luota huomiseen"

Ei ole pohjaa
En tunne sitä
Tiedän
Unohda

Sanottuja sanoja
Joita sinä sanoit

Olisin uskonut
Olisin imenyt lauseistasi jokaisen sanan
Sanoistasi jokaisen tavun
Tavuistasi jokaisen kirjaimen

Vaalien ja rakastaen jokaista pientä tekijää
Siksi, että sinä puhuit minulle
Asioita, joita halusin kuulla

Mutta olen kuullut kaiken jo aiemmin
Olen tullut uskoneeksi
Silloin kun ei pitäisi
Silloin kun järki sanoo toista
Kirkkaan ymmärryksen hetkellä

Siksi valheesi eivät satuta
Olen kuullut ne jo aiemmin
Joltakin toiselta
Siksi

En osaa hakea kauniista muun kuin pahan
Sen joka kuultaa kaiken alta
Lävitse
Erotan sen ja toivon
Olisinpa väärässä
Mutta enpä ollut

Kuoleman haju
Vahva ja etova
Tuijotan ja tuijotan
En osaa kääntää katsettani
Vapisen

Katson peiliin
En näe mitään
Vain tumman häivähdyksen
Siitä, mitä joskus olin
En tunnista itseäni

Ryömin sängyn alle
Piilotan itseni
Itseltäni
Miksi?

Näen jotain
Ei
En halua katsoa

Kuinka äkkiä tunteet
Mielialat voivat vaihtua
Miten mihinkään tarrata kiinni
Kaikki on kuitenkin ohi sekunnissa

Niinkuin yö vieraan kanssa
Kuin hetki ihailun loisteessa
Kuin tunne, joka äsken lainehti lävitseni
Saavuttamaton

Rakastan elämää
Rakastan taivasta
Rakastan tähtiä
Rakastan itseäni

Omin luvin teen mitä teen
Itse kannan vastuun
Riudun
Tai vahvistun

Mutta kaikki on sen arvoista
Loppujen lopuksi

Päiväkirjani on täysi
Sanaakaan siihen ei enään mahdu
Ei sanaakaan
Jota joku voisi ymmärtää
Ei sanaakaan
Jolla olisi jotain merkitystä
Jokin sanoma

Olet tehnyt
Vienyt
Tunteet tappanut

Mutta niin minäkin

Päätin
Nyt ei ole väliä enään
Nyt ei ole aika kumartaa
Nyt ei ole aika nöyrtyä
Nyt on aika vihata
Aika halveksua

Sitä minä teen
Vihaan
Halveksin
Sinua

Olen tuhlannut liikaa aikaa
Liikaa panostanut
Toivottavasti edes joskus
Osaat arvostaa

Ja jos et
Tuskin koskaan
Ketään

Rakas
Kallis
Ikuinen
Iätön

Olemassa
Olematon
Vaatimaton
Koruton

Rakastin siellä
Tunsin siellä
Ikävöin siellä
Menetin siellä

Paikkaa toista ei ole
Jossa olisin MINÄ
Jossa voisin
Jossa tuntisin

Missä kotini uudelleen rakennan?
Mihin?
Kenen kanssa?
Miksi?
En tunne kuuluvani joukkoon.

Maa kumpuaa outoa ikävää
Linnut raadon silmät nokkineet
Madot lihat luiden ympäriltä

Kaikenlaista joutavaa
Elämän kiertokulkua
Suljettua

Ruumiini ja mieleni
Huutaa ikävää
Tuskaa