IRC-Galleria

Missä vaiheessa olen syntynyt?
Joku voisi kertoa minulle, mikä oli ensimmäinen sanani
Kertoisiko joku, milloin join ensi kerran itseni humalaan
Sillä en itse muista siitä mitään

Milloin poliisit saattoivat minut vanhempieni luokse
Tehtyäni myymälävarkauden
Milloin tein abortin ensimmäisen seksikokeilun jälkeen
Koska tajusin ensimmäisen kerran kokeilleeni huumeita
Oliko se paljon sen jälkeen kun tajusin olevani koukussa

Valuiko nuoruuteni väärässä seurassa
Vai olinko minä väärää seuraa muille
Graffittien piirtämisestä ei hyvää seuraa
mutta ajattelimmeko sitä niitä tehdessämme

Näyteikkunoiden kivittäminen oli hauskaa
vaan olisiko se ollut, jos olisimme ollut selviä
Olisimme omistaneet ne liikkeet, joiden lasit rikoimme..

Opinko jotain?

..Aika näyttää..

Lumi puuroutuu loskaksi, kengät märkänä
Astun koiranpaskaan ja kiroan koiranomistajat
Hei, mullakin oli joskus koira..
Kotona kiroan, lelut ympäriinsä
Ai niin, nehän onkin mun lasteni..
Kiroan pyykkivuoren, tiskivuoren
Tekemättömien töiden loputtoman listan

Loputtomasti tekemistä, eikä koskaan aikaa
Vituttaa jo ajatus aloittamisesta
Pakko kaikki kuitenkin on joskus tehdä
Jotenkin nyt tuntuu, et myöhemmin on parempi
Kuka voisi antaa edes tunnin lisää aikaa vuorokauteen?
Tosin sekin taitaisi mennä hukkaan..

Soita minulle silloin kun kaipaat minua, älä silloin kun olet yksinäinen..

Eilisen muisto vielä tuoreena muistissa
Päivän, joka kertoi enemmän kuin halusin
Päivän, joka näytti enemmän kuin halusin
Ei tullut kauniita muistoja, ei paholaisia.

Rikki kaikesta tapahtuneesta, niinkuin aina
Usko karkasi ikkunasta
Toivo karahti kiveen elämän merellä
Rakkaus livisti oven raosta pakkaseen.

Silti minä uskon, toivon ja rakastan
Olen onnellinen, että kykenen siihen
Vielä kaiken jälkeen
Se kertoo minulle, että olen ihminen
Minulla on tunteet.

Kun kärsin, kärsin todella
Kun olen onnellinen, olen todella onnellinen
Kun rakastan, rakastan tosissani
Kun minua loukataan, pystyn unohtamaan
Ja anteeksi antamaan.

Koskaan..

Ei tiedä, mitä seinän takana on
Ei tiedä, mistä aurinko tänään nousee
Ei tiedä, mihin johtaa tie, jota kulkee
Ei tiedä, mikä on oikea ratkaisu
Mikä on se väärä.

Ei tiedä, onko avaruudessa elämää
Ei tiedä haihtuuko humala nopeasti
Ei tiedä sammuttaako yksi lasi vettä janon
Ei tiedä herääkö aamulla kellon soittoon
Ei tiedä tuoko tuleva päivä onnea
Ei tiedä tuoko se surua.

Ainoastaan tietää, mikä on olo juuri nyt
Mikä on tunne juuri nyt
Mikä pitää pääsi pystyssä juuri nyt
Ja vain sen avulla jaksaa seuraavaan hetkeen
Hetkeen, jonka opit tuntemaan hetken päästä..

Vilahti ja meni, mitään ei siitä taaskaan käteen jäänyt..



Itsesääliä

Sinä.
Inhoan itseäni vuoksesi.
Odotan sinua aina kun lupaat tulla.
Haluan sinua aina kun olet lähelläni.
Vihaan sinua, koska sinulla ei ole sydäntä minulle.
Rakastan sinua, vaikka en olekkaan rakastunut.
Petyn joka kerta kun et tullutkaan.

Sinä teet minusta ihmisen, jota en tunne.
Viet minut maailmaan, josta en löydä ulos.
Teet kaiken, mitä unissani toivon.
Annat kaiken sen mitä haluan.
Paitsi itseäsi.

Mutt´suuri rakkaus ei tunne aikaa,
ei paikkaa,
ei unta
eikä kuolemaa

-Omar Khaijam-



Unessani

Kuulen äänesi
Luulen nukkuvani
Tahdon koskettaa selkääsi
tuntea ihosi ihollani

Unessani olet vierelläni
pidät minua sylissäsi
Tahdon pysyä näin aina
vastassa vain on aina aika

Olet enemmän kuin toivoin
enemmän kuin koskaan uskoin
Ja se kaikki tekee tästä niin vaikeaa
tiedän, että se kaikki katoaa

Onnetonta ja ehkä niin on tarkoituskin
etten unohtaisi, mitä joskun tein
En silti voi ymmärtää
miksi jaksan edes yrittää

Kauniita sanoja, lupauksia
tyhjiä ja tarpeettomia
Huone kaikuu ikävää
unohdat minut aamuun seuraavaan

Toivon herääväni unestani
tämä on vain kuvitelmaani
Ei sinua ikinä ollutkaan
mieleni vain tekee temppujaan

Maj Karman sanoitukset ovat kertakaikkiaan vailla vertaansa.. Ukkosen sanat soivat päässä koko ajan. Eikä pelkät sanat, koko biisi on uskomattoman upea, juuri sellaista Maj Karmaa, kuin odottaakin. Vaikka vannoutunut vanhemman Karman ystävä olenkin, ei näissä uusissa kyllä mitään vikaa ole! Sama vanha rytinä ja pisteliäät sanat, mihinkäs sitä perusjuttuja muuttais, kun homma toimii :)
No joo, tää on taas tällainen Karma-päivä..

Puhelimen hukkaamisen myötä tunnen taas kerran olevani suurimmista suurin idiootti.. Ei sen puhelimen niin väliä, mut kun on sellainen luonnonlahjakas dorka, ettei kykene edes kirjoittamaan puhelinnumeroita ylös mihikään.. Luottaa sokeasti kännyyn ja siinähän se sit elämä menee sen mukana :( No joo, kaikki te salaisine numeroinenne, häviätte kuin tuhka tuuleen. Ainoa toivo on, et joku lukee joskus sähköpostinsa.. Ehkä mä tästäkin jotain opin.. Epäilen kyllä vahvasti.. Maybe tomorrow everything is different.. Hope so ja toivossa on hyvä elää, sano lapamato (tietääköhän toivo sen..?). Huomisesta parempaa taas kerran toivoen..