IRC-Galleria

Me ihmiset olemme kuin paperia.

Paperin saa riekaleiksi kun repii.
Paperin saa liekkeihin kun sytyttää.
Paperi rypistyy ja haalistuu ajan myötä.
Paperista voi lukea ajatuksemme tekstinä.
Paperit katoaa aina tarpeen tullen.

Me katoamme joka tapauksessa.

Samalla onnellinen ja väsynyt.
Joukossa hiukan alakuloisuutta, muttei masennusta.
En tiedä mitä teen seuraavaksi, mutta se selvinnee minuuttien sisällä.

Kuinka ihminen saa tälläisiä selkeitä ajatuksia perjantaina tähän aikaan. tässä paikassa. tähän vuoden aikaan ja tässä kunnossa.

Kieroutuneet katseet vaeltavat pääsi sisällä.
Ne tuijottelevat sinua tunteettomasti.
Kimeät äänet kaikuvat korviisi.
Ne huutavat sanomaa huomisesta pimeydestä

Pakene.

Kun mieliala on pohjalukemissa,
Noora osaa aina piristää. <3

Nyt se sitten alkoi.
Tsemppiä luokkakavereillekin!